maanantai 31. elokuuta 2020

Kesäkurpitsa-omenahilloa ja vähän muuta

Sunnuntaina 30.08.2020 klo. 22:57.


Olen ihan poikki, mutta aloittelen tämän postauksen silti, koska odotan Hävyttömien kymmenennen kauden viimeistä jaksoa. Se on nähtävä!!! Että vä-syt-tää. Kaksikymmentä minuuttia aikaa alkuun...

Väsytti jo illalla, kun lähdin ratikalla kohti keskustaa. Mutta kun olin luvannut. (Tai siis ei minun olisi ollut pakko mennä eilen, mutta oli kuitenkin liikuttava, niin samallahan..)

Minä en ole Stockmannin 'kanta-asiakas', joten siellä suunnistaminen oli haastavaa. Löysin mutkien kautta Power'in ja aikani etsittyäni sieltä Mammalle sen laitteen. Seuraavaksi kävelin kaatosateessa ilman sateenvarjoa Tokmannille etsimään Tupolle suunnittelemaani synttärilahjaa. Sitäpä ei ollut, joten koitin keksiä muuta. Mies rakastaa lakritsia.

Samalla ostin kaksi euron käsivoidetta, joista toisen annoin Mammalle.

Tupon luo ostin euron käsienpesuaineen ja itselle euron pesusieniä, joita tarvii aina.

Vein sauvasekoittimen Mammalle ja samalla sain hänen aiemman härvelin itselleni, KIITOS! 

Klo. 0:40.


Hyvää yötä! 😴

 Klo. 7:22


Huomenta!

Kylläpä väsyttää. Ehkä enemmän kuin yhtenäkään aiempana työaamuna. Oma syy. Onneksi nousin jo, niin on tunti aikaa availla silmiä ennen lähtöä.

Kävin eilen tänne tullessa ostamassa kolme omenaa. (Kuka jaksaa kertoa moisen? Minä.)

Kesäkurpitsa on matkannut jo Tupon luota tänne, takaisin Tupon luo ja taas takaisin tänne.

Pesin omenat hyvin ja pilkoin ne lohkoiksi. En tiedä olisiko ne pitänyt kuoria? En kuorinut.

Kaivoin kaapista monitoimikoneen ja laitoin siihen raastinterän.

Kuumensin omena-kesäkurpitsaraasteen kattilassa ja lisäsin siihen sitruunaa.

Lisäsin hillosokerit vähitellen ja annoin muhia tiskaamisen ajan. Sain aikaiseksi kolme pientä purkillista hilloa.

Olin saanut ohjeen ystävättäreltä, mutta siitä poiketen lisäsin vähän kanelia sekä rouhittua mustapippuria. Hitti vai huti? En taaskaan vielä tiedä. Nostin purkit nyt aamulla jääkaappiin enkä nähnyt ainuttakaan ötökkää missään..?!!

Olin ostanut tullessani myös eineksen ja söin siitä myöhään illalla puolet. Kyseinen laatikko oli minulle entuudesta tuntematon. Ei niin hurjan hyvää, mutta kyllä sitä nälkäänsä söi.

Hui, kuinka outoa, että puhelin soi tähän aikaan aamusta!? Biologisen äitini sisko, tätini siis, soitti ja kysyi siskonsa numeroa. Eihän minulla sellaista ole, kun emme juurikaan ole tekemisissä muuten kuin messingerin välityksellä (ja silläkin vain muutaman kerran vuodessa). On kuulemma vakavasti sairas. Olen tavannut hänet vain kaksi kertaa joskus yli kolmekymmentä vuotta sitten. Laitoin biol. äidille viestin, että ottaisi siskoonsa yhteyttä. Saas nähdä.

Laitoin heti vuorokauden vaihduttua Tupolle synttärionnittelut. Mies kiitti jättämistäni lakritseista sekä kortista:

Oletteko huomanneet, että aamuisin minuutit kuluvat iltaa nopeammin? Niin nytkin ja on aika lähteä kävelemään kohti heijastimien valtakuntaa.

Elokuun viimeistä päivää ja alkanutta uutta viikkoa!

sunnuntai 30. elokuuta 2020

Juhlat ja ei-juhlat

Nuorimman Tupon tyttären ylppärit.


Heräsin eilen muka ajoissa, mutta niinhän siinä kävi, että tuli kiire suihkun ja hiusten kuivaamisen kanssa. Katsoimme netin välityksellä livestreamin Finlandiatalolta, jossa rehtori sanoi kukitustilaisuudessa Tupon nuorimman tyttären nimen tällä kertaa oikein. Keväällä ei.

Sain puhuttua Tupon pään ympäri ja kävimme ostamassa ruusun kivijalkakaupasta isomman myymälän sijaan. Tuimme pienyrittäjää. 👌

Kävelimme tyttärien äidin luo ja mikä hassua, hän muutti jokin aika sitten ihan Oman Kotini lähelle saman ikäiseen taloon. Nättiä siellä oli.

Nättiä siellä oli muutenkin - kaikki kolme Tupon tytärtä niin kauniina meikkeineen sekä huippukorkeine kenkineen, että. Vieraita opastettiin jättämään kengät rappuun mikä oli varsin viisasta, kun eteinen oli aika pieni.

Juhlaneitonen oli niin kauniina, iloisena ja onnellisena (harmi, etten tohdi laittaa kuvaa tänne!). Tarjoilut olivat, kuten aina, ihan huippua. Sankaritar oli tehnyt itse ihania suklaamakeisia.

Tyttärien äiti oli tehnyt poro- ja fetapiirakkaa. Sankarittaren vanhin sisko vegaanista. Nam.

Oli suklaakakkua ja toinen vegaaninen suklaaversio, marjapiirakkaa, sipsejä, hedelmiä ja vaikka mitä. Niin, ja kahvin ja kuoharin lisäksi muitakin juomia. Nam.

Oli kiva tavata yhdeksän vuoden aikana tutuksi tulleita Tupon sukulaisia ja ystäviä. En jännittänyt enää niin paljon. 😉

Tuli kuitenkin aika poistua paikalta. Antaa uusille vieraille tilaa. Tuppo lähti tapaamaan ystäväänsä ja minä tulin käymään täällä Omassa Kotona ennen karaokeen menoa. Voin sanoa, että olipa paska ilta!!! 😞

Todella vähän porukkaa ja sitten laitteet kiukutteli huolella. Ihan aluksi mikitkään eivät toimineet, mutta 'hyvä minä' sain ne toimimaan. Ei jäänyt paikalle tulleella omistajallakaan huomaamatta. Himputti, että ketutti.

En haluaisi liikkua mihinkään, mutta olen luvannut käydä ostamassa Mammalle sauvasekoittimen. Se vaatii keskustaan menemistä, njääh. Samalla reissulla voisin käydä ostamassa Tupolle synttärilahjan. Pakko on kuitenkin liikkua, koska työn kulunvalvontaläpyskä on Tupon luona. Ja huomenna töitä.

Jaksaa jaksaa ja sitten takaisin Omaan Kotiin nukkumaan...ZZZzzzz....


Ylihuomenna alkaa syyskuu...

perjantai 28. elokuuta 2020

Perjantainen PikaPostaus

Eikä vieläkään lisää Riiasta, pahoittelen.


Kävin eilen 'tankkaamassa' Lidl'issä. Ostin ison pussin suippopaprikoita ja lajitelman chilejä. Kaksi pussia keltasipuleita ja kolme punasipuleita (0,59€/pss). Maustekurkkuja ja jalapeñoja. Neljä pakettia kahvia (yht.10€). Säilykepurkillisen paseerattuja tomaatteja sekä kilon hillosokeria. Arvaatteko mitä meinaan taas tehdä? (Tuppo on syönyt edellisen loppuun..) 😋

Ostin pyynnöstä Mammalle käsirasvaa sekä vartaloöljyä. 

Menen hetken päästä haastatteluun yhtä projektia varten ja sitten käyn ostamassa naiselle viiniä. Toimitan rasvat ja viinit tänään perille.

Huomenna on Tupon nuorimman tyttären (siirretyt) lakkiaiset eikä minulla tietenkään ole mitään kivaa päälle laitettavaa, hö. Likka oli hakenut puolileikillään yliopistoon ja pääsi! Vähänkö loistavaa! 👍

EDIT. Katsottiin juuri netin välityksellä lakitus Finlandiatalolla. Tällä kertaa rehtori sanoi tyttären nimen oikein. 😅

Aloin eilen kutomaan sukkaa, mutta jotenkin se puuha tuntuu hieman takeltelevalta kesätauon jälkeen. Tänään aloitin taas uuden patalapun virkkaamisen ja se tuntuu helpommalta.


Aurinkoista alkavaa elokuun viimeistä viikonloppua! 😎

torstai 27. elokuuta 2020

Sydämellistä

Hei.


Menin eilen normaalisti töihin ja aloitin paikalleni laitettujen 'hästägien' pahvittamisen. Siis niitä oli pussitettu iso laatikollinen ja minun tuli laittaa pahveihin EU-tarrat sekä niitata pahvit kiinni. Aluksi oli haastavaa keksiä miten erottaa oikea- ja nurjapuoli, mutta sitten keksin, että reiät ovat erinäköiset eri puolilla.

Yhtäkkiä pomo alkoi säntäillä ja kertoi, että valkoisia sydän-heijastimia tullaan kohta noutamaan ja niitä puuttuu sataviisitoista kappaletta.

Pomppasin välittömästi toiseen kohtaan istumaan ja aloin pussittamaan heijastimia vauhdilla. Työkaveri T. alkoi tarroittamaan pahveja ja nitomaan niitä kiinni.

Olisikohan siinä mennyt reilun puoli tuntia, kun homma oli valmis. Hyvä me! Saimme T:n kanssa pomolta suklaalevyt. 😋

Sain itselleni peltisen niittirasian. Minusta tuo on aika söpö.

Olin ajatellut alkaa kertomaan Riian reissusta, mutta joudun päästämään Tupon koneelle työhommiin.

Siispä langat ja puikot tilalle.

Hyvää päivää!

keskiviikko 26. elokuuta 2020

Ruoka-apua ja kokkailua

Huomenta taas!


Tänäänpä heräsin jo kuuden aikaan vaikka kello olisi herättänyt tuntia myöhemmin. Ajattelin, että jos menen takaisin nukkumaan, niin tuntia myöhemmin väsyttäisi enemmän kuin nyt. Voin olla väärässä. 😆

Vaikka Riika-reissukin on 'purkamatta', niin näin aamusta palaan aiheeseen ruoka-apu ja kokkaaminen. Vallitsevasta tilanteesta johtuen siellä ojennettiin valmiiksi pakatut kassit oven raosta. Sain ensin leipäkassin ja muista tunnistin hedelmäpussiin pakatut siivousaineet. Loput olivat yllätys.

Noita tarvitsee aina. Samassa pussissa oli Aco'n käsivoide, joka tulee myös tarpeeseen käsidesiä lotratessa.

Vettä satoi ja Tuppo tuli vastaan. Kotona purimme tavarat ensin leikkuulaudan, hellan ja sivupöydän päälle. Sekava kuva, pahoittelen.

Jotain meni suoraan pakkaseen ja osan kasasin pussiin ystävättärelle vietäväksi. Samalle, jonka kanssa jaoimme niitä kasvimaan herkkuja. Ensimmäisenä sinne kassiin sujahti makkarapaketti... 😝

Sitten toinen näistä maitopurkeista.

Ylimääräinen leipä, herkkusieniä (hän kun grillailee) sekä kanaa (en välitä kookoksesta). Mitään ei näinollen mennyt hukkaan.

Ja rommi-leivokset (Tuppo ei oikein pidä) sekä yksi kaurajugurtti. Meille jäi useita mustikkaviilejä.

Jäi meillekin leivoksia, joista Aleksanterit 'meni jo'. Nuo some-leivokset näyttävät pääsiäiseltä ja hassuilta.

Eilen aamulla kipitin aikamoista vauhtia töihin. Sivustalta oli tulossa niin mustia pilviä, että halusin ehtiä perille kastumatta. Onnistuin.

Siellä sain puuhasteltavaksi 'joutsen valkoinen'-heijastimet.

Himputti sentään, että tarrat loppuivat kesken. Parikymmentä jäi laittamatta, mutta muuten sain ison kasan alusta loppuun asti valmiiksi. Paluumatkalla napsin muutaman kuvan uusista taloista. Valmiista ja...

...ja vielä keskeneräisistä. Tuo tiilitalo on kuin takana olevan valtavan talon grillikatos. En tykkäisi muuttaa tuohon kaikkien silmien alle.

Parvekkeet ovat aikamoisia akvaarioita ilman yksityissuojaa. En tykkäisi.

Kaikenlaista olen kadunvarsilla nähnyt, mutta en koskaan aiemmin vanhaa muovista pottaa!?

Aloin illalla tekemään ruokaa ja petyin, kun huomasin, että kananpojan minuuttipihvit olikin maustettu yrteillä ja VALKOSIPULILLA. Jälkimmäisestä en todellakaan tykkää.

En kuitenkaan antanut periksi vaan pesin ne hyvin ja kuivasin. Tuppo oli pilkkonut sipulia valmiiksi ja paistoin ne kulhon pohjalle. Paistoin kanoista pinnat kiinni ja maustoin suolalla sekä mustapippurilla.

Tein niille kastikkeen ruokakermasta, tuorejuustosta sekä mausteista. Laitoin mango-currya, chilijauhetta, lisää suolaa sekä pippuria. (Mausteita pitää ostaa lisää..)

Tällä kertaa mausteiden määrä oli tavallista parempi mikä osoittaa, että voisin vastaisuudessakin laittaa niitä reilummalla kädellä. 😋

Uunissa nuo (väri huomattavasti keltaisempi kuin kuvassa) olivat jotain kolme varttia. Oikein hyvää ja mureaa eikä valkosipulin mausta tietoakaan. 👌

Kävin illalla vielä kävelemässä Omassa Kotona. Vein pesuaineita ja tarkistin ötökkätilanteen. Olihan niitä paskiaisia siellä vielä joku parikymmentä. Yläkaapin alahyllyllä ja alakaapin ylähyllyllä. Myrkytin, pesin ja pistin uudet myrkyt perään. Himputti sentään! 

Otin purkit pikkelssiä ja hilloketta mukaan ja kävelin takaisin Tupon luo. Niin ja jäljelle jääneet kesäkurpitsan.

Töihinlähtö on vasta kolmen vartin päästä. Jospa selaisin hetken Riian kuvia, niin saattaisin vaikka huomenna kertoa siitä reissusta ennen kun kaikki unohtuu. Kutominenkin on mielessä huomenna alkavia vapaita ajatellen. Pitäisi tehdä ns. koeversio yhdestä ideasta. 😉

Ps. Nyt ei ole enää muruakaan jäljellä rakennekynsistä. Melkein seitsemän kuukautta kesti päästä niistä eroon.

Oletko Sinä säilönyt 'kesää' talteen? Mieleen vai muutenkin?