Tein minkä lupasin.
Käytyäni TheBaarin terassilla ja tavattuani siellä ihania Ystäviä, menin kauppaan ostamaan ne aikomani salaattikamat.
Aloitin 'urakan' punasipuleista, joista käytin vain toisen.
Silppuu & pilppuu, ja tekijän varpaat. Poikani sanoi pienenä, että "raipaat".
Päälle osa herne-maissi-paprika-pussista, koska olin päättänyt mennä helpomman kautta.
Seuraavaksi pesin ja revin jääsalaatit.
Olisin halunnut tonnikalaa sitruuna-pippuri-sekoituksella, mutta sitä ei kaupassa ollut.
Oli valittava niistä mitä oli.
Valuttelin nesteet vähemmäksi ja kippasin kippoon.
Mukaan reilu puolet salaattijuustosta.
Vähän suolaa ja pippurisekoitusta.
Ja sitten räpäleitä...
Eli kahtia halkaistuja viinirypäleitä.
Ja sitten vielä...
...jääkaapista löytyneitä mustia oliiveja.
Enää kansi kiinni ja voimakas ravistus:
Kaikki tuli syötyä!
Tuon kera.
Mukana oli myös patonkia.
Pilkoin sen kotona valmiiksi.
Päälle ostin paprika-sipuli-tuorejuustoa. Maistuipa se valkosipulille. Enemmän kuin muka ennen.
Syötiin ne kaikki patongit myös.
OranssiPallo oli mukana, mutta kuvat siitä säästän seuraavaan kertaan.
Oli kivaa vaikka itse kyllä petyin musiikkitarjontaan. Vaisua. Seura oli "jees" ja eväät hyvät. 😋
Tänään olisi bingopäivä...
Helle se vaan jatkuu, ihanaa.
Kävelin eilen ensin Linnanmäelle. Minulla oli kuva valmiina kännykässä, mutta sitä en tarvinnut. Sain Mar***'n miesystävän lätsän huvipuiston infosta. Jatkoin matkaa Mamman luo.
Siellä jutustelun lomassa imuroin (kuuma) ja pesin lattiat (kuumempi) sekä suuren lasisen ruokapöydän (kuumin). Vein tupakalla käydessäni pari pussia roskia. Samalla nautittiin juomaliikkeestä (kävellen) hakemiani valkoviinejä. Tällä kertaa oli ihan mukavaa.
Nyt teen lähtöä tupakkaostoksille ja samalla taidan poiketa 'parille' TheBaarin terassille.
Sieltä matka jatkuu ruokakauppaan, josta menen ostamaan "siivousrahoilla" piknik-salaattikamat sekä patonkia. Puistoruokaa. Tulen kotiin tekemään tonnikalasalaatin ja lähden sen kanssa tapaamaan ystävätärtä Alppipuistoon, jossa tänään soi kansanmusiikki. Salaatista ja tästä päivästä seuraavalla kerralla... 😃
Aurinkoista lauantaipäivää!
Perunoiden valmistumista odotellessa...
(Ilta-auringossa klo.16. melkein 36 astetta!)
Oli se Tuppo ottanut broiskuakin pakkasesta sulamaan ja pakkohan siihen oli "käydä kiinni".
Minä en tiedä, enkä toisaalta edes kauheasti välitä, kauanko broilerit sun muut säilyvät pakkasessa. Jos ei haise pahalle, niin hyvä. Otin paketin valmiiksi huoneen lämpöön.
"Jos ne vähän itää, niin ei mitään.." 😀
Kuorin kaikki kahdeksan jauhoiselta tuntuvaa perunaa, jotka löysin jääkaapista.
Keksinpä ottaa pottuhanskan käyttöön...
...pelastaakseni sormet kynsineen tuolla vempeleellä siivutellessa.
Huomatkaa UUSI ihana petroolin värinen kippo, joita ostin setin kolmessa koossa "kun halvalla sain".
Seuraavaksi silppusin sipulia kastiketta varten. Vähän ituinen hänkin, mutta nyt ei auta nirsoilla.
Paistelin sipulit ja broiskut pannulla (vähän tavallista pidempään ja hartaammin, ettei..) sekä lisäsin mukaan kuvan pippurikerman.
Teen harvoin kastiketta laittamatta mukaan Sambal Oelek'ia. Mukaan sitä tuli nytkin.
Pikamaistamisella HYVÄÄ.
Ladoin huuhdeltuja perunasiivuja ensimmäiseen voideltuun vuokaan.
Välikerroksiin murustelin Rainbow'n sinihomejuustoa. MIKSI muuten pizzerioiden yms. listoilla lukee aina 'aurajuusto'? Aurahan on merkki...
Perunoita olikin yllättävän paljon, joten otin myös toisen vuoan käyttöön. Lisäsin kerrosten väliin myös pippurisekoitusta.
Ja lisävuoan vuoksi jouduin myös avaamaan viimeisen jääkaapissa olevan kerman.
Vuokien ollessa uunissa istun tässä. Tuppo lähti käymään pankissa. Minä odotan, että saan vuokien päälle Salaneuvos-juuston loput...
Olen luvannut mennä hakemaan sen hatun tänään Linnanmäeltä ja sitten menen Mamman luo pesemään lattiat. Ja laittamaan maton. Ja varmaan kuuntelemaan kaikenlaista...
Tässä odotellessa täytin kolme maustepurkkia. Minä en ole hyvä kokki, minä käytän noita. 😇
Ai hitsi, avasin juuri uunin luukun (ja hipaisin käsivarrella reunaan, auts) ja sekoitin perunoita - mikä taivaallinen tuoksu!!! Mutta kuinka ruma vuoan reuna!
Lisäsin juustot päälle..
...alan pukemaan, poikkean Lintsillä ja menen Mamman luo siivoamaan. Ehkäpä syön itsekin ennen lähtöä... Ääh, en uskalla, ettei ala väsyttämään. Pahus. No, jospa Tuppo jättäisi minullekin vähän...
EDIT. Syön sittenkin. Vähänkö aneemisen näköinen annos? Ei ole salaattia eikä muutakaan, ei. Mutta hyvää ja erittäin mausteista kyllä.
Meinasin ajastaa tämän jutun huomiselle, mutta en malta. 😁
Olkaattet hyvät!
Olin Linnanmäellä keskiviikkona 25.07.2018.
Rakas ystäväni Mar*** soitti, että oli laivassa tulossa Suomeen. Kävin suihkussa ja kipitin TheBaarin terassille, josta hän miesystävänsä, miesystävänsä tyttären sekä tämän poikaystävän kanssa tulivat noutamaan minut. Käveltiin huvipuistoon.
Vähänkö harmitti oma rahattomuuteni! Muut ostivat rannekkeet plus liput SeaLife'en, ja Mar*** minulle yhden laitelipun.
Pääasiassa kulutin viitisen tuntia riemuiten toisten iloista ja ollen laukku-/reppuvahtina. Eipä minulla ole varaa edes valittaa(?!), mutta oli ihana tavata heitä ja nauttia siitä, että heillä oli kivaa.
Porukka osittain tai kokonaan kävivät ainakin Hurjakurussa, Vuoristoradassa, Kyöpelinvuoren hotellissa, Kieputtimessa, Kirnussa, Salamassa sekä Ukossa. Itse halusin käyttää laitelippuni Kingiin, johon pääsin "Viron siskoni" sekä miesystävänsä tyttären poikaystävän kanssa. On se huikea laite! Mar*** piti vissiin eniten Ukosta. Ja Kingistä.
Neitosen miesystävä pudotti lakkinsa heti toisessa laitteessa. Sain juuri viestillä pyynnön käydä kysymässä puiston infosta hattua. Lupasin tehdä niin. Onneksi minulla on kuvia miehestä hattuineen!
Oli ihan mukava päivä loistoseurassa vaikka olisinhan minäkin tykännyt mennä mukaan laitteisiin. Lämpöä piisasi niin kuin nyt joka päivä. Ihanaa. Halasin ja hyvästelin porukan heidän mennessä Sea Life'en.
Paluumatkalla kotiin törmäsin siihen mieheen, jonka keittokomeron siivosin. Kysyin, että "vieläkö on siistiä?" ja hän vastasi naureskellen, ettei uskalla tehdä siellä mitään, ettei likaannu, heh heh. 😅
En todellakaan valita säästä pätkääkään muuten, MUTTA nukkuminen on yhtä tuskaa. Lakanat tarraantuvat ihoon. Vuorottelemme Tupon kanssa välillä sänky-sohva-parveke, mutta missään ei voi olla kauaa. Pitäisi varmaan mennä puistoon nukkumaan?
Kutomisesta ei voi edes haaveilla: kädet pestyäni ne hikoavat jälleen välittömästi. Nooh, kyllä ne viileämmät säät saapuvat jossain vaiheessa väistämättömästi. Ja outoa kyllä, niin vasen olkapää särkee vieläkin sunnuntaina saadusta kipupiikistä.
Unikeonpäivää!
