22. päivä joulukuuta

Tallinna 21.-22.12.2025.

Luukku...

Pelkoa on monenlaista?

Ennen kun ehdin edes ulos kotoa oveen koputettiin. Seinänaapurinaispari esitteli pitkäkarvaisen mäyräkoiran, joka kuulemma on hoidossa tammikuulle asti. Pyysivät anteeksi haukkumista, josta en edes ollut harmistunut. Repolainen: mitä lukee saamassani suklaassa? 😉 Billn...

Kampaajalla kului vain tunti ja olen lopputulokseen äärimmäisen tyytyväinen!! Kiitos!

Face muistutti, että missä oli yksitoista vuotta sitten. Kappas. 😅 Tupolle terveisiä!

Tällä kertaa oli erilainen hytti, ja olin yksin.

Niin tuttu laiva, että "sohvasta oikealle ja.." 😉

Se sänky.

Tuli taas myllättyä. 😇

Kaupassa nauratti tämä. KUKA on näppäillyt tuhansia tarroja Svenska nubbar'eihin? Jep, minä. En ostanut!

Päivien ilot -blogin Päivi jää ilman merikuvia, pahoittelut! Oli niin pimeää.

Yllätin itseni käymällä syömässä. Hinta lautasen painon mukaan. Appelsiinimehu oli KALLIS!

Illan viihdyke oli se, että kävin karaokessa. Vaikka laiva oli lähes täynnä, niin laulajia ei ollut. Joku mies lauloi kaksi kappaletta, minä toiset kaksi (Syksy ja You Raise Me Up) ja juontaja yhden.

Mieltä lämmitti se, että joku nainen tuli myöhemmin kysymään englanniksi, että lauloinko äsken. Kiitti ja kehui! 😍

Siihenpä se ilta jäi.

Heräsin kolmen aikaan ja 'pakkovalvoin' kuuteen.

Ei muuten ollut kivaa.

Victorialla olisi saattanut olla kivempaa tai ainakin saada sen Blossan, jota ilman jäin.

Ei ollut hauskaa haahuilla viiden aikaan aamulla SOL'in siivoajien seassa.

Toimettomana kuvasin kuusen...

...ja koirien juomapaikan?

Kristiina K:n haastetta ajatellen: näkymä ikkunasta? Ohitin idean omasta akkunasta, koska kuvasin pitkin kesää omiani. Nyt nappasin laivalta, sopinee?

Ostin (ja maksoin) pari jokaista laatua...

Saamani uusi etukortti on voimassa 02.04. saakka. 😄

Joulua kohti...

Marraskuun bingo

Jos olet päättänyt?

Minä olen. Meinaan saada Repolaisen laatiman marraskuun bingon täytettyä. Saatte jälleen kerran omia lapsuuskuviani, joista osan olen varmaan julkaissut aiemminkin, mutta ei kai se haittaa? En keksinyt muutakaan.

Toisin kuin monet ovat tehneet, en aio riimitellä eikä sanat muutenkaan tule järjestyksessä ruudukkoon nähden. Aloitan kahdella tuoreella kuvalla.

Kun kaduilla kävelee myös ÖISIN, niin välillä tulee katsottua näyteikkunoita ns. eri silmillä. Tähän oli pakko pysähtyä kuvaamaan, koska värit. Ei mainosta.

Niin oli punaista, että tuli ikävä Vanhaa rouvaa. 💘

Ihan selvästi koitan tässä kuvassa LUKEA? Opin lukemaan neljä vuotiaana.

Olisimmekohan olleet Karhunkierroksella, kun oli otettava puroa ylittäessä kepistä TUKEA. Äidin ilme ja asento ovat ihanat! 💗 Jännittää pääsenkö yli.

Seuraavat kuvat on otettu mummolassa Orimattilassa. Taisin keinusta tullessa aikalailla HUTKIA käsilläni päästäkseni reippaasti eteenpäin.

Mummo (äidinäiti) tuli avuksi, kun halusin TUTKIA mummolan puskia. Pelkäsin jo silloin hämähäkkejä!

Taisin etsiä herneitä, joita sitten SÖISIN. Löytyi!

Helteellä pihassa olevaan peltisoikkoon laitettiin vettä, jotta pääsin siihen "uimaan". Tuossa oli vaari tukena, ja polskuttelun jälkeen piti varmaan PUKEA. Kaikki nämä kuvat ovat isäni ottamia! 💙

Kaksi sanaa puuttuu, mutta katson tässä välissä Salkkarit. 📺 (Ahdistavan pöhkö jakso, vaikka harvoin näkee parempiakaan..!?)

Taidan pysyä sen verran marraskuun "raameissa", että etsin muista kuvista loput. Kaivelin aiemmin Kristiina K:n portti-haasteeseen kuvia, joten nappaan niistä kaksi. Ensimmäinen kuva on Telendokselta ja tuolla on tainnut tulla rakennusurakkaan MUTKIA matkaan.

Jos minulla olisi näin kaunis koti, niin tuskin sinne vievää porttia koskaan LÖISIN kiinni - sulkisin onnellisena silleen nätisti tai jättäisin auki, kuten kuvassa. 😇 

Hip hei, koko ruutu täynnä: B.I.N.G.O.!!! 👌

*     *     *

Huomenta taas!

Katsoin illalla Amazing Race Suomi -ohjelmasta ensimmäisen jakson. Olipa se pitkä ja täynnä kamalaa sähläystä! Satoja halauksia ja käsien läpsäytyksiä. Ahdistavaa.

Kun sitten sammutin telkkarin ja koitin nukkua, niin mieltä vaivasi koru, jota en ollut etsimisestä huolimatta löytänyt. Mietin ja mietin. Muistin sitten valokuvan, jonka lähetin ennen edellistä risteilyä Pöllölle. Oli pakko nousta, laittaa valo ja tarkistaa pieni pahvirasia, josta otin silloin kaulaani laittamani apilanlehtikorun. Toinen bingo! 😍

Suoriuduin jo suihkusta, koska tänään on se työkkäri, jonne ei yhtään huvittaisi mennä. Tunti tylsää lätinää. On velvoitettu käymään Työmarkkinatorin sivulla, joten menenpä sinne nyt... Lähtöön aikaa peräti kaksi ja puoli tuntia.

On muuten kylmin aamu tähän mennessä. Onneksi aurinko paistaa! Kävelysää, mutta pitäisi varmaan etsiä lämpimämpi takki, jonka hihasta kipsi menee läpi. Ai niin, käsineet? Villasukka kipsin päälle? Vai pipo? Tasan viikko kipsin mahdolliseen poistoon.

Miestenpäivää! 👨 

Kun yksi portti sulkeutuu...

...niin mikä mahtaa aueta?

Osallistun tällä lyhyellä postauksella Kristiina K:n marraskuun haasteeseen "portti". Voi olla, että osallistun vielä toisenkin kerran, mutta tämä aluksi.

Kuva on Kreikasta, Kalymnoksen saarelta, jonne sydämeni jäi. 💘 Vielä minä menen sinne joskus uudestaan!! Tämän linkin alta löytyy tarinat siitä superhalvasta reissusta.

Olo on nyt kuin kuvan karvisella PORTIN toisella puolella - Koti myytiin eilen! 🏠 Ihana siitä oli päästä eroon, mutta muistot säilyy. Asunto (Koti! 💗) kuului elämääni vuodesta 1978 eiliseen saakka. Hommaa riittää vielä.

Helpottunut, mutta samalla surullinen mieli. Voihan äiti ja isä! 😢💕

Etiäppäin, sano.

Pehmeä muisto

Teemaväri ja aihe näemmä jatkuu...

Kristiina K:n syyskuun kuvahaaste on "pehmeä". Jotenkin tuli mieleen tämä kuva, kun äiti halasi antamaani syntymäpäivälahjaa. Ote oli hellyyttävä ja halauksen kohde varmasti pehmeä! 💗 🐷

Äiti taisi täyttää tuona yönä 90 vuotta, joten vuosi oli 2022.

Jännää, miten muistankin tuon yöllisen hetken niin tarkasti? Se oikein tuntuu kropassa. Tajusin, että olimme juuri siirtyneet syntymäpäivän puolelle ja äidillä paloi edelleen valo huoneessaan. Huoneessa, joka oli muinoin minun huoneeni.

Menin viereen viltin kera, juttelimme 'henkeviä' ja samalla rasvasin äidin jalat. Annoin käsilläni energiaa ja lämpöä. Hetki oli lämmin. 💗 Ilmeisen ikimuistettava.

Kiitos haasteesta, Kristiina K.! 😍 Seuraava..?

Lämpöä päivään!

Kotini vanhin esine

Tammikuun kuvahaaste.

Ihanaa, kun Kristiina K. on keksinyt uuden tavan kuukausittaisiin haastekuviin tälle vuodelle, kiitos! 💛 Hän lupaa julkaista jokaisen kuukauden ensimmäisenä päivänä uuden haasteaiheen. Ensimmäinen haaste on kuvata kodin vanhin esine, mutta samalla hän mainitsee, ettei se nyt ihan pilkuntarkkaa ole, onko kuvan esine varmasti kaikkein vanhin.

Minulla ei ollut valinnanvaikeutta, koska keksin kuvauskohteen hetkeäkään miettimättä. Äitivainaan tekemä enkeli ei itsessään ole niin vanha, mutta kangas, josta hän teki enkelille mekon, on. En raaskinut ottaa enkeliä pois muovitötsästä, vaan kuvasin ulkopuolelta.

Mekko on hänen äitinsä kapioista tehty. Mummo syntyi joulukuussa vuonna 1898, joten siitä voinee päätellä, milloin nuori nainen on kirjaillut nimikirjaimensa. Eipä, kun ei - koska kirjaimet ovat 'L.N.', on mummo ollut jo naimisissa vaarin kanssa. Kappas, en ole ennen ajatellut asiaa. Mummon tyttönimi alkoi M -kirjaimella.

Aplikoinnit löytyvät miehustasta sekä helmasta, mutta niitä oli vaikea kuvata muovin läpi.

Muistelen äidin kertoneen molempien kultaisten ristien kuuluneen mummolle. Koska en avaa suojaa, niin en voi tarkistaa mahdollisia kaiverruksia. Mummo nukkui pois vuonna 1999 eli melkein 101 -vuotiaana. Jos hän olisi elänyt pari kuukautta pidempään, olisi hän elänyt kolmella vuosisadalla ja kahdella vuosituhannella. Hurjaa!

Enkelin edessä, kirjahyllyn päällä, on korurasia, jossa on kultainen sormus. Nyt on kyllä otettava se ja koitettava nähdä siinä olevat kaiverrukset... On minulla jossain suurennuslasi, mutta en juuri nyt löytänyt sitä. Nappasin muutaman kuvan, joita suurentaen näin, että sormukseen on kaiverrettu sekä äidin, että isän nimi ja päiväys '21.6.58'. Vanha on siis sormuskin! 💕

Mukana rasiassa on äidin kirjoittama lappunen:

Erittäin hyvästä syystä tussasin siinä olevan nimen yli!

Toivottavasti ei haittaa, että yhden vanhan sijaan kuvasin kaksi? Uteliaana jään odottamaan uusia kuvahaasteita. 😊

Näistä haasteista minä tykkään! 🧡