Helsingistä Rovaniemelle, taas.
Eilinen bingo sujui rutiinilla. Kävelin sen jälkeen STB-baariin ajatuksena käydä laittamassa sinne lappu, että ensi perjantaina ei ole pelejä. Sattuikin niin, että minulle ehdotettiin tuuraajaksi kaveria, jonka olen tavannut ennenkin. Mies suostui ja näytin miten homma hoituu. Juuri äsken soitin ns. yhteyshenkilölle ja hän olikin hommanut jo toisen tuuraajan. Lupasi selvittää asiat, hyvä.
Aina minä näemmä nukun huonosti ennen reissua. Tai no, osan yötä hyvin, mutta sitten alkoi kellon kyttääminen. Noustessa väsytti. Mitäpä minä tänne mukaan tarvitsisin? Pakkasin alle puolessa tunnissa. Pääasia, että läppäri ja laturit löysivät tiensä reppuun. Olin pysäkillä sopivaan aikaan.
Kuka muka ei pukisi jalkoihinsa sävy sävyyn -sukkia lentolaukun kanssa? 😆
Bussimatka tuntui jotenkin tavallista pidemmältä vai johtuiko se väsymyksestä?
Kyllä se on niin helpottavaa, ettei turvatarkastuksessa (Hki-Vantaa) tarvitse enää ottaa nesteitä tai elektronisia laitteita pois matkatavaroista. Etsin lähtöportin ja kävin matkalla täyttämässä vesipullon. Huomatkaa eri farkut kuin viimeiset -ööh- sata reissua. 😄
Ensimmäistä kertaa ikinä minulle osui keskipaikka. Käytäväpaikalle ei tullut ketään, joten vaihdoin siihen. Olisi nukuttanut, mutta jollain pikkutytöllä otti kai korviin ja meteli oli sen mukainen. Luin kirjaa.
Oli aika veikeän tuntuista, kun kone oli tehnyt jo aikansa laskua ja lähtikin sitten uudestaan nousuun tehden kierroksen ilmassa. Selostus tuli englanniksi ja siinä sanottiin jotain, ettei kiitorata ollut "clean". Seuraavaa laskua en havainnut ennen renkaiden osumista maahan.
Naapuritar oli vastassa ja automatkalla näin mitä se "clean" tarkoitti. Hurja usva kadotti melkein kaiken horisontista.
Perillä pääsin suoraan ruokapöytään. Juotiin vielä kahvit ja tultiin sitten tuomaan matkatavarat tänne. Petikin oli tehty valmiiksi. Kiitos! 💜
Sitten lähdettiin tapaamaan äitiä. Kovin on osaamattomalle mutkikas rakennus. Oikealle, vasemmalle, suoraan, vasemmalle tai siihen suuntaan. Voi äidin ilmettä, kun menin huoneeseen ja halaamaan. 💗 Aika väsynyt hän oli, kun oli ollut suihkupäivä. Huomenna sinne menee kampaaja. Toki menen itsekin.
Kotipihaan oli vaihdettu kesäkukkien tilalle talviset versiot.
Eikö nuo korkeat ole tuijia? Niihin tulee jouluvalot. Mitähän nämä vähän mehikasvien tai kaalien näköiset mahtavat olla?
Ihmisen mieli osaa olla hassu ja tehdä kepposia. Sopii muuten hyvin tähän päivään, kun on oikea Halloween-päivä, hih. Kun tuntuu, että vasta olisin lähtenyt täältä, vaikka siitä onkin melkein kaksi kuukautta.
Kävin äidin luota palattuamme vielä kahvilla Naapurissa. Voi että, minulle oli taas ostettu kassillinen kaikkea syötävää. Kiitos! 💖
Menenkin tekemään iltapalaa ja sitten katsomaan Maria Kalliota. Toivottavasti saan nukuttua hyvin, sillä huomiselle on jo lista tekemistä.