Näytetään tekstit, joissa on tunniste olympialaiset 2021. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste olympialaiset 2021. Näytä kaikki tekstit

lauantai 7. elokuuta 2021

Pizzaa ja (moottori-)pyöräilyä

Ou jee, kuvia riittää.

Mistähän aloittaisin. Olen päässyt pois Omasta Kotoa (Hanni - ULKOILLUTkin..) ja mainittakoon heti se, että tien päällä pidän luurini äänettömällä ja piilossa. Turvallisuus. Muuten kuvia olisi vielä enemmän. 😁

Torstaina tuntui, että on perjantai ja siksi eilen tuntui lauantailta. Tänään piti herättyä tarkistaa luurista, että mikä päivä nyt oikeasti on. Lauantai, näemmä.

Sataa. Ja samalla selän takana käydään miesten keihäsfinaalia...

Okei, tehdäänpä nyt niin, että myönnän tapailevani MP-tyyppiä - me EI seurustella. Tapaillaan silloin, kun molemmista siltä tuntuu, mutta ei olla sitouduttu mihinkään. TIEDÄN, etten ole kenellekään tilivelvollinen, mutta. Ei tarvii arvailla. 😆

Tyyppi kotiutui muutaman päivän lomareissulta torstaina ja kutsui minut syömään. Tai siis kokkailemaan ja syömään kanssaan. Matkasin metrolla Itä-Helsinkiin.

Mies oli metroasemalla vastassa. Poikettiin kaupassa hakemassa unohtuneita suolakurkkuja ja samalla näin jotain, mitä en ollut ennen nähnyt:

Patty pan - kurpitsa, joka oli pakko googlettaa. Kutsutaan Suomessa nimellä kiekkokurpitsa. En ostanut.

Sekin tekee hyvää, että pääsee hetkeksi pois kotoa. 👌

(Onpa haastavaa seurata keihäsfinaalia, tehdä ruokaa ja kirjoittaa samaan aikaan..) Yli kahdeksankymmentä metriä, hyvä Lassi! Viidenneksi tällä heitolla, mutta jatkuu...

Käytiin poikkeamassa Itäkeskuksessa ennen kokkailua.

Oli kaksi täysin jalkakivutonta päivää, mutta sitten tuli hetki, jolloin tuntui kuin jalkaan olisi tökätty palava rautanaula. Voi paska. Sain uuden ajan fysioterapeutille Rovaniemen reissun jälkeen ja tällä kertaa -vihdoinkin- on myös lääkäri paikalla! 👍

Palattiin kokkailupaikalle ja alettiin työstämään valmista margherita-pizzaa. Päälle metukkaa.

Ja tietysti punasipulia.

Vihreitä ja mustia oliiveja. Mausteita.

Mahduttiin saman pöydän ääreen tuunailemaan. 😉

Toistan taas itseäni, mutta juustoa ei voi koskaan olla liikaa!

Ei valittamista.

Ei ollut mitään, mitä olisin jättänyt laittamatta, mutta olisipa ollut vielä sinihomejuustoa mukana. 😏

Aamukahvin kanssa oli oliiviciabattaa, meetvurstia (siis miten tuo oikeasti kirjoitetaan? Metwursti? Meetwursti? Meetvursti?), juustoa, suolakurkkuja sekä 'narskujuustoa'. Oi nam. 😋

Eilen pääsin taas moottoripyörän kyytiin, kun piti hakea "jotain sieltä ja pari tavaraa tuolta". Ajettuja kilometrejä tuli toistasataa. Tykkään. (Eipä muuten tuosta kuvasta arvaisi, että edessä oleva kypärä on sisämitoiltaan huomattavasti taaempaa isompi?)

Ajatus/tarkoitus oli lähteä tänäänkin tien päälle, mutta kun sataa. 💧

Eilen tuli KOLMETOISTA VUOTTA täyteen siitä, kun pääsin pois vankilasta!? Helkulle KIITOS (muistutuksesta ja) onnittelusta!!! 💖

Onhan huikeeta, mutta huikeeta on myös se, että sain eilen AUTOkyydin kaupan kautta kotiin! Kiitos!

Edellisestä kerrasta lienee yli kymmenen vuotta ellei Rovaniemen kauppareissuja lasketa. Niinpä minä 'tankkasin' kaksi kassillista 'kaikkea', mutta niistä tulee erillinen postaus. 😄

Käytin kerralla puolet enemmän rahaa kuin koko viime kuun aikana, mutta nythän kaapeissa ei ollut juuri mitään. Pääsen taas 'säveltämään'.

Sadepäivä. Mikä hyvä syy mennä keittiöön ja ottaa samalla vinkeistä vaarin ja käydä joku kassi 'läpi'. Tai kuvata myytäviä tennareita?

Kun istuu tässä läppärin äärellä, niin jää tekemättä mitään muuta. Siispä poistun keittiöön ja toivotan teille:

Lempeää lauantaita!

torstai 5. elokuuta 2021

Pysytään lihapiirakoissa

Ja taas.

Minusta on tulossa varsinainen nti Tylsyys, sillä jatkan lihapiirakka-aiheella. Jäi ilmeisesti vaivaamaan se "paketillinen olisi tullut halvemmaksi", että kun eilen osui silmiin -30% paketti, niin olihan se ostettava.

Nyt, jos home ällöttää, niin älä jatka lukemista. Sitä nimittäin riittää...

Perhana. En taaskaan raskinut heittää koko paprikaa pois, vaan otin napakat osat päistä käyttöön. Pesin huolellisesti ja pilkoin.

Jäljellä oli yksi tämän kesän sipuli, jonka silppusin. Ja muutaman mustan oliivin. On muuten haastavaa, kun mustien oliivien liemi on mustaa, enkä nyt tiedä monta purkkiin jäi. Jalapeño-purkin päällä oli teelusikallinen hometta - heitin pois. Siis koko sisällön, mutta otin tietysti lasipurkin talteen.

Katsokaapa kananmunien päiväystä... (22.7.)

Toinen muna oli tästä rasiasta ja toinen vielä vanhempi.

Käytin molemmat, mutta toki rikoin ne ensin yksitellen mukiin.

Sekaan vain suolaa ja valkopippuria.

Paistoin ensin silppuja pannulla ripauksen sokeria ja purkin lopun punaista soosia kanssa. Sitten kippasin vatkatut kananmunat päälle.

Piti tulla nätti munakas, josta laittaa pala kerrallaan lihapiirakoiden väliin. Tuli kokkelia, mutta hyvää sellaista.

Lihaahan noissa piirakoissa ei ole nimeksikään, mutta tälleen täyttämällä kelpaa.

Taas siirtyi nälkä seuraavaan päivään.

Jälkiruoaksi ostamani herkku jäi illalla syömättä. (Eiliset ostokset tekivät 1,90 euroa ja lihapiirakoita on kolme jäljellä. Munakokkelia on yhteen tai kahteen niistä.) Muuten jääkaappi on tyhjempi, kuin aikoihin.

Äiti kotiutui eilen, huijjaa minua ja väittää pärjäävänsä hyvin. Kuinka kauan tällä kertaa? Onneksi Naapuritar jaksaa vielä pitää huolta, ja minut ajantasalla! 💕

Ihmeen vähän on menneet työt tulleet mieleen. Aina hetkittäin, että JOS vielä olisin. Vaan, kun en ole. Pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni ja alkaa puuhailemaan täällä Omassa Kotona hommia, joita olen MUKA suunnitellut tekeväni. Edes vähän kerrallaan.

Ps. Nyrkkeilijä Mira Potkonen voitti pronssia, Wilma Murto hyppäsi seiväshypyn finaaliin ja keihäänheittäjä Lassi Etelätalo heitti tiensä finaaliin. Niin ja Sara Kuivisto on juossut jo NELJÄ Suomen ennätystä! Hyvä hyvä! 👍

Torstaipäivää!

lauantai 31. heinäkuuta 2021

RuokaTestiPäiväKirja, osa 3.

Vietin pari tuntia keittiössä.

Ajattelin aloitella tämän kolmannen ja viimeisen osan tällä erää nyt samalla, kun suuntaan keittiöön. Tällä yritän kerätä motivaatiota mennä. 😏

Ihan ensiksi ajattelin aloittaa hillosta, koska minulla ei ole vielä nälkä. Käsittelyyn pääsee saamani kesäkurpitsa...

Ja hilloa varten ostamani kaksi omenaa.

Hillosokeria on jo valmiina kilon pussi (tavallisen toi MP käydessään Lidl'issä, kiitos!).

Ja nyt keittiöön, mars.

Urakka alkoi jälleen tiskaamisella, mutta kun sain sen hoidettua, niin tajusin, että Potkonen on kehässä. Pakkohan se oli katsoa, kun Mira voitti tiensä puolivälieriin. Go girl!!! 👊👌👍

Ja perään soittivat sairaalasta Rovaniemeltä. Ovat kotiuttamassa äitiä ja kysyivät äidin ruokatilanteesta. Vastasin, etten täältä saakka näe, mutta oletan jääkaapin olevan tyhjä. 😢

Takaisin keittiöön. Pesin, kuorin ja pilkoin omenat kattilaan. Lorautin vähän vettä sekaan ja hetken päästä ripottelin kanelia päälle.

Niiden muhiessa pesin, kuorin ja pilkoin kesäkurpitsan.

Piti vaihtaa isompi kattila, ja taisin laittaa kurpitsan palaset vähän liian aikaisin, mutta ihan sama.

Tässä välissä soitti äiti ja kertoi, että pitävät hänet ilmeisesti viikonlopun yli keskussairaalassa. Sitten soitti Naapuritar, joka ei ole nyt Rovaniemellä. Paluu keittiöön, kun ulkona paukkuu ukkonen ja vettä sataa kaatamalla.

Omenoiden ja kesäkurpitsan pehmennettyä soseutin ne sauvasekoittimella, nostin kattilan takaisin levylle, lisäsin sitruunamehua sekä ripauksen mustapippuria myllystä. Ja summamutikassa hillosokeria (ehkä noin kolme desiä?). Kiehuttelin hissukseen jonkun viitisen minuuttia ja kauhoin pestyyn kuumaan lasipurkkiin. En usko, että määrä olisi KOSKAAN osunut noin nappiin valittuun purkkiin nähden!!?? (Hintaa purkilliselle hilloa tuli alle kaksi euroa.)

Kerrankin tiskasin saman tien kertyneet tiskit pois ennen kun laitoin perunat kiehumaan. Aloitin kastikkeen pilkkomalla puolikkaan sipulin ja niin edelleen. Sama kaava, kuin aina, mutta jätin 'korkkaamatta' ainoan suippopaprikan. Säilyy paremmin nääs.

Maustoin TAAS ruokalusikallisella viimevuotista omena-kurpitsahilloa (onneksi sitä on enää vähän jäljellä!), punaisella soosilla, kanelilla, lipstikalla ja tosi väkevällä sinapilla. Tällä kertaa laitoin mustapippurin sijaan pippurisekoitusta.

Nyt käyn kasaamassa lautaselle perunoita, kastiketta ja sitä ostamaani coleslaw'ia. Syödessä voin katsoa eilisen Master chef Australian jakson...

Huonosti pestyt perunat, mutta ei multaisuus minua haittaa. Pakko sanoa, että kastikkeesta tuli niiiin oman suun mukaista, mutta mikäs siinä, kun yksin itselleen tekee. Tuo kastike riittänee moneen ruokailukertaan, toivon niin.

Ajastan tämän huomiselle lauantaille, joten toivotan:

Hauskaa heinäkuun viimeistä päivää!

torstai 29. heinäkuuta 2021

Messilä - ja vika duunipäivä

Koitapa tässä keksiä..?

Meinaan, että mitä ja missä järjestyksessä kirjoittaisin. Ollut vissiin jonkun asteista haipakkaa, vaikka toisaalta ei ole ollut. Mutta yhdessä? Kahdessa? Kolmessa osassa? Muuten tulisi niiiiin piiiitkä postaus (lyhyt tullut nytkään?!). Nyt ON AIKAA istua läppärin äärellä ja postata juttuja kuvien kera. Aikajärjestys lienee helpoin? Ok.

Aloitetaan tiistaista. Alkuperäinen tarkoitus oli lähteä kahdella moottoripyörällä tänään (to) Messilään, mutta kun oli luvattu sadetta (aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta!??!). Niinpä läksimme autolla, joka haki minut Oman Kodin edestä. Ikävä kyllä menomatkalla jouduimme kohtaamaan onnettomuuspaikan, jossa olivat kolaroineet moottoripyörä sekä kuorma-auto.
Su-rul-lis-ta.
😢

(Kuvan kuumuudesta kärsivä eläin ei liity tapaukseen.)

Jonotettiin ruuhkassa pitkään, mutta mikäs meillä oli ollessa, kun autossa oli hyvä ilmastointi. Päästiin perille.

Kuski söi ja me kaksi muuta (nimitän nyt moottoripyöräilijän lyhenteellä 'MP' eli sama henkilö, jota kutsuin aiemmin 'ystäväksi') joimme yhdet oluet. Oikeasti en ymmärrä reissun tarkoitusta (koska ei moottoripyörillä..), mutta koskapa minä olisin viimeksi matkannut edes henkilöauton kyydissä?

Oli minulla uimapuku (jota en ole koskaan käyttänyt) ja pyyhe mukana, mutta en mennyt uimaan, vaikka veden lämpötila oli huikeat + 27 astetta. Minusta tuntui, että kuskilla oli kiire lähteä paluumatkalle ja olisin ollut hidaste märkine hiuksineni. Hiuksista puheen ollen - kai näille pitäisi tehdä jotain..? (Kahlaamassa kävin kyllä.)

Istuttiin hetki heidän tuttujen vaunun terassilla rupattelemassa. Vaikka oli jo ilta, niin rannalla ja koko alueella, oli aika paljon porukkaa.

Tulipa siinä mainittua, että olisi kiva mennä vielä tänä kesänä tuonne päiväksi-pariksi niin, ettei olisi kiire.

EHKÄ elokuun lopulla. 👍

Jotenkin tuntuu, että tämä kesä on mennyt ihan 'ohi' ja se tuntuu surulliselta. Aivan liian vähän on tullut oltua ulkona tai liikuttua missään. Miel... enpä sanokaan. Sen vaan, että en VIELÄ oikein osaa lähteä/liikkua yksin. Mutta onhan kesää jäljellä! 😃

Jäin MP:n luo yöksi, sillä jos minut olisi heitetty erikseen Omaan Kotiin, niin kuski olisi joutunut ajamaan kahdenkymmenen kilometrin lenkin eikä se tuntunut minusta reilulta. Pääsin todistamaan (ja osallistumaan..) hillittömän kokoiseen (yhteiseen) mättöannokseen. Ranskalaisia, sipulirenkaita, mozzarella-tikkuja ja mitä lie friteerattuja palloja. Uuh & kiitos! 😋

Sain keskiviikkoaamuna kahvia ja valmiiksi tehdyn voileivän. Ja autokyydin Omaan Kotiin, jossa ehdin vaihtamaan vaatetusta ennen töihin menoa. Kiitos.

Ai niin, siitä tiistaisesta verikokeesta. Matkasin aikaisin aamulla ratikalla ja metrolla Kamppiin, olin ajoissa ja luovutin kymmenen tunnin paaston jälkeen neljä putkea verta. Töistä myöhästyin peräti viisi minuuttia!? Iltapäivällä joku terveydenhoitaja soitti minulle ja kertoi tulokset. Ihan (yllättävän?) ok! 👌

(Ihoni ei siedä teippejä ja siksi tuo toinen vaihtoehto.)

Vielä tähän päivään, ennen kun palaan keittiöön. Olen tavallaan yllättynyt siitä, ettei mieli ollut haikeampi. Kahta päivää vaille vuosi elämästäni. Kyyditsijätyökaveri itki avoimesti suruaan siitä, että joudun jättämään (hänet ja) paikan. Voi toista! 😢

Kävin ennen töihin menoa ostamassa kääretortun (sitähän ei voi laskea RuokaTestiin, josta kirjoitan seuraavaksi?) ja se riitti ihan hyvin vähäiselle porukalle.

Tyhjensin pukukaapista t-paidan, hupparin ja villasukat, ja luovutin avaimen pois. Kävin sanomassa "isolle pomolle" kiitos ja hyvästi. Sain kovasti kehuja! Heippa.

Tein jo hetki sitten jotain keittiössä ja menen nyt jatkamaan. Siitä sitten seuraavaksi... On vähän nälkäkin.

Ps. LOISTAVAA ja ONNEA Matti Mattsson: olympiapronssia 200m rintauinti ja samalla (toistamiseen) uusi Suomen ennätys!!! Ihan mahtavaa! 👌👍👌

Tällaista torstaita!