Ah, aurinko paistaa!
Mikä yllätys - luulin näitä mandariineiksi, mutta...
Ovatkin veriappelsiineja Sisiliasta. Ei haittaa yhtään! 😄
Valitsin illalla kahdesta valmisannoksesta nuudeliwok'in, vaikka toisessa oli päiväys jo mennyt edellisenä päivänä. Jostain syystä teki mieli mikron sijaan paistaa ruoka pannulla.
Piti oikein lukea sisältöluettelosta mitä kaikkea tuossa oli. Hei, valkosipuli ei maistunut ollenkaan! 👍
Otin ensin puolet kippoon ja söin. Menee heittämällä valmisruokien kärkeen! Hain loput ja ajattelin syödä sen, minkä jaksan - söin kaiken! 😋
Ennen tuota olin ottanut saamani kanan rintafileesuikale-paketin huoneen lämpöön. Näytti niin vähältä määrältä, että piti tarkistaa etiketistä: vain 250 grammaa.
Paistoin kanapalat valmiiksi, koska niinhän ne säilyy paremmin. Mausteena vain suola sekä mustapippuri myllystä.
Nyt pähkäilen kahden vaihtoehdon välillä. Tekisi mieli kokeilla matkia syömääni wokkia, mutta spagetilla. Toisaalta, kun jääkaapissa on valmiina porkkanaa, bataattia sekä lanttua kuutioina, niin voisin tehdä TAAS pataa. Varsinkin, kun on niitä veriappelsiinejakin. Lisukkeeksi paistettua kukkakaaliriisiä. Hmmm...Välikommenttina se, että en aio täällä StanstaLandiassa ottaa mitään kantaa Ukrainan tilanteeseen, vaikka onhan se kamala, pelottava, surullinen, ahdistava ja niin edelleen. Facebook on täynnä 'kaikkea' ja jopa neulontaryhmässä pyydetään nyt tekemään sini-keltaisia sukkia. Kuinka paljon se ketään auttaa, jos jossain päin nettiä puidaan tilannetta tai kudotaan tietyn värisiä sukkia? En kommentoi sitäkään, että voiko joku saada apua ahdistukseensa "keskustelemalla" aiheesta netissä. Pidetään tämä blogi aiheesta vapaana alueena. Piste.
* * *
Aurinko paistaa edelleen!
Kirjoitin tuon alkuosan jo lauantaina, mutta sain sitten viestin yllätysvieraalta. Pyysi myöhästyneelle synttärioluelle ja kaipasi samalla puhelimelleen laturia, joten kipaisin lähibaariin. Tai no, en kipaissut vaan sipsuttelin miniaskelin jäätiköitä pitkin.
Perillä kävi jonkin ajan päästä sellainen juttu, että nainen jostain syystä loukkaantui minulle. Kysyin syytä ja sain kuulla, että puhun koko ajan vain itsestäni. Varmaan se onkin niin ja pyysin anteeksi. Jälkeen päin mietin asiaa ja tajusin eron: hänellä on kotona mies, jonka kanssa jutella, töissä työkaverit sekä asiakkaat. Minä puolestani vietän eniten aikaa yksin kotona ja juttelen lähinnä kerran päivässä äidin kanssa. Omasta mielestäni kuuntelin myös naista, mutta en ilmeisesti tarpeeksi...
Olikin hyvä juttu, että lähdin pois. Ajattelin mennä toiseen paikkaan yhdelle ja se osoittautui loistoratkaisuksi, koska siellä oli paljon vanhoja tuttuja ja ystäviä. Rovaniemeläisiä ja ei-rovaniemeläisiä, ja yhden vanhan tutun synttärit. Hih, olohuoneeni katon aikoinaan 'tehnyt' mies on minua kolme päivää nuorempi. Olipa oikein mukava ilta! 😍
Jätin yhden sukanvarren kesken ja aloin tekemään toista. Kappas, huomasin lopettaneeni kuvion yhtä puikkoa liian aikaisin...
Onneksi mietin hetken enkä alkanut oitis purkamaan. Tajusin, että kyse oli vain kolmesta silmukasta, joten silmukoin ne. Saa kelvata noin.
Paistoin eilen illalla sen toisen valmisruoan pannulla.
MAUSTEkanassa oli todellakin mausteita! Mentiin siinä rajalla, ettei ollut liikaa. Ruoka näyttää sanonko miltä, mutta oli hyvää ja söin kaiken.
Tapasin lauantain ja sunnuntain aikana niin paljon ystäviä, että nyt jaksaa taas olla yksin kotona. Kävin eilen baarin tietovisassa ja meidän seurue voitti. Minulla ei siihen ollut osuutta, heh. 😏
On helmikuun viimeinen päivä, Kalevalan päivä sekä suomalaisen kulttuurin päivä. 🇫🇮