Taas REDIssä

Kävelyä ja kuvailua.

Ikkunaremontti on edennyt vaiheeseen, jossa kolmessa neljässä naapuriasunnossa on rempatut ikkunat paikoillaan ja samalla suojakotelot on poistettu. Jäljellä on ylimmän kerroksen sekä "omat" ikkunat. Jotenkin veikkaan, että tekevät ne ylimmät ensin, sillä tässä kerroksessa joutuvat vielä hiomaan ja maalaamaan kadunpuoleiset ikkunapellit. Sattuneista syistä (selviää lopusta) en ole pakenemassa paikalta mihinkään...

Lähdin maanantai-iltana kävelemään kauppakeskus REDIin, kuten aioin. Juttelin koko matkan ajan karaokeystävättären kanssa puhelimessa. Kävely sujui kuin huomaamatta.

Tässä on se keskeneräinen käsityö. Suorakaiteen muotoinen kappale, jonka lopputulemasta ei ole mitään hajua.

Suunnistin ensimmäiseksi Kierrätyskeskuksen myymälään. JIPPII, langat olivat edelleen siellä ja sain ostettua ne! Maksoivat kaksi euroa kappale.

Seuraavaksi suuntasin Saiturinpörssiin. Olin katsonut kotona maustekaappiin ja listannut loppuneet mausteet lapulle. Löysin kaikki puuttuvat. Näitä sai neljä pussia hintaan 2,40 euroa.

Samalla ostin leivinjauheen, joka oli loppu. Paljonko nuo muualla maksavat? Tämä maksoi 0,99 euroa.

Olin juuri edellisenä päivänä kauhistellut lähikaupassa, että TUC-suolakeksitkin maksavat jo yli kaksi euroa!? Kuinka sopivasti tarjouskorissa oli samoja keksejä "huomioi päiväys" á 0,59 euroa. Nyt, kun muistelen, niin korin reunassa taisi lukea, että kaksi kappaletta eurolla? Ei heitä paljoa.

Listallani luki myös Hermesetas, mutta karaokeystävätär lupasi "Saksan tädin" jättämän makeutusaineen. Sain (hain) sen eilen. Testasin äsken aamukahviin ja sopii, kiitos!

Lähdin kotimatkalle eri reittiä kuin edellisellä kerralla ja kuvasin taas kuin turisti konsanaan. Tässä talossa luki Helsingin kaupunki.

Tästä puolestaan ei ole mitään tietoa, onko/onko tulossa asuntoja, toimistoja vai sekä ja että.

Portaat sopivat kuvauskohteeksi aina. 😄

Kulman takana edessä oli pitkä suora.

Olin kuvitellut, että pääsisin vähemmällä ylämäellä - olin väärässä, mutta sain uuden kuvakulman Kalasataman tornitaloille.

Ylämäen puolivälissä oli rehevöitynyt puutarhapalsta.

En tunnistanut sieltä mitään.

Palstan reunalla oli erakoitunut portti pylväineen.

Vaikka mäki näyttää kuvassa loivalta, niin sitä se ei ollut.

Kuljin puistoaluetta pitkin ja kuvasin sen toisella reunalla olevat talot. Melkoisia laatikoita, mutta parvekkeilta lienee mukavat maisemat. Ainakin puiston suuntaan.

Eilen tiistaina alkoi läppärin näyttö väristä silmissä: migreeni oli tulossa rytinällä päälle. Otin särkylääkkeet, pimensin huoneen ja pötkötin pari tuntia. Sinä aikana tuli kaksi erikoista puhelua. En vastannut kumpaankaan! 😆

Kävin ostamassa leipää.
EDIT. ALE -lapun alla lukee "TUMMA HERKKU". Ei haittaa, tykkään tummista leivistä, mutta olihan se yllätys... 👀

Aika jännä ja varsinkin positiivinen huomio, että viereisessä kaupassa eurolla sai kilon perunoita ja tässä kaupassa kaksi!?

Lasken tämän alkaneen kuukauden ruokatestiin ne mausteet ja suolakeksit mukaan, joten...

Ruokatestiin alkaen 01.09. laitetaan 4,39 + 2,60 = 6,99 euroa.

Vaikka ikkunaremppaajat eivät tulleet eilen Omaan Kotiin, niin lähdin silti piipahtamaan karaokeystävättären luona hakemassa sen makeutusaineen. Koska minä...

...arvostan sitä, että minulle on luotettu avain (ja toisten kotona on kiva tiskata) ja annettu lupa mennä naisen ollessa töissä, niin...

Kiitokseksi käärin naiselle muutaman sätkän, koska tiedän, ettei hänellä nyt ole.

Ennen lähtöä se tapahtui: potkaisin pikkuvarpaani sohvanjalkaan! LUJAA! Ei ollut ensimmäinen kerta eikä varmasti viimeinen! Pääsin kotiin (onneksi lyhyt matka!!) ja teippasin varpaan viereiseen kiinni. Särkee, jomottaa ja liikkuminen SATTUU. Onneksi tällä viikolla ei ole menoa mihinkään!!

Katsoin juuri, että viereisessä asunnossa on jo toinenkin ikkuna ilman koteloa. Se toinen oli ns. malli-ikkuna, joka tehtiin ensimmäisenä alusta loppuun ennen varsinaisen remontin alkua. Saas nähdä, tulevatko tänään tänne..? Ihan sama. 😏

Miten syyskuusi on alkanut? 🍂

SynttäriReissu

Huomenta!

Olipa unen odottaminen varsinaista pyörimistä! Tuli onneksi kumminkin - ja heräsin seitsemän minuuttia ennen kelloa!? Olen tällainen, että tarvitsen riittävästi aikaa aamuun ennen lähtöä, jotta voin juoda kahvit rauhassa. En oikeasti tarvitse, vaan pidän tästä hetkestä seurassanne, kiitos! 💛

Ennen oli kaikki toisin ja plaa plaa plaa. 😏 Kyllä minä vieläkin osaisin/pystyisin suht nopeaan lähtöön, mutta miksi pitäisi, kun ei ole pakko? Jotta en nyt jäisi jaarittelemaan "liian" pitkästi, niin aloitan lahjoista, jotka keksin kotoa...

Ensimmäisenä löysin kaulakorun, joka oli hyvä, koska muistin naisenkin tykkäävän turkoosista. Älkää käsittäkö väärin, mutta naisella on naivistisempi maku, kuin itselläni. Tämä koru oli minulle liian epäsymmetrinen. 

Kaivelin rannekoruja ja löysin kuminauhalla olevan. Nainen tutki korua tarkkaan ja laittoi heti ranteeseensa jättäen sen siihen.

Laitoin mukaan vielä pienen voidepurkin. Käy vaikka huulirasvana, ja huuliin nainen sitä laittoi.

Sutaisin itse kortin ja nauratti, kun kuulin antaneeni vuosi sittenKIN Nalle Puh -aiheisen. En enää muistanut.

Nappasin repun mukaan, lähdin kotoa kahden aikaan (olin takaisin kotona kuuden jälkeen) ja matkustin metrolla Itäkeskukseen. Olipa se kauppakeskus muuttunut, huh. Täsmäisku Tokmannille lankatarjouksen perässä kannatti! Löysin ensin samoja euron keriä, joita jo ostin. Eri värejä, nääs. 😁

Jouduin hetken pyörimään etsiessäni Nako -lankoja. Niitä oli yllättävän pieni korillinen, mutta kyllä siitä minulle riitti. 😅 Näitä sai kolme kerää viidellä eurolla, ja valitsin kuusi eri väriä. Ei lopu langat, ei.

Kassan vieressä oli toffeeta euron pussi, joten ostin synttärisankarittarelle kaksi. Ja itselleni toiset kaksi, joista otin kotona tämän kuvan, heh.

Jatkoin matkaa metrolla Mellunmäkeen ja soitin periltä. Sain vähän hassut ohjeet, kävelin ohi ja palasin sitten oikealle ovelle. Nainen ohjeisti, että sata metriä, joka todellisuudessa oli ehkä kaksikymmentä.

Oven avasi itselleni tuntematon nainen. Oli joku sankarittaren entinen työkaveri hänkin. Emäntä sai lahjansa ja minä kahvia sekä hyvää juustokakkua. Tapani mukaan tiskasin kahvimukit, ja arvaatte varmaan? Asunto oli sen näköinen, että siivoussormiani syyhysi! Vaatisi vain tunnin verran, niin saisin ihmeitä aikaan..! No, ei kuulu minulle. 🙈 Käy siellä käsittääkseni avustaja.

Lähdimme sieltä yhtä matkaa. Naiset olivat menossa läheiseen ravintolaan pihveille. Kävelin hetken heidän kanssaan, mutta ampaisin sitten tutkimaan vanhoja kotikontuja, joista kerron kuvineen toisella kertaa. Palatessa metrolle kurkkasin sen ravintolan suuntaan, jonne naiset olivat menossa. Ehdin nappaamaan kuvan, kun sankaritar oli ovenraossa.

Kävin vielä siellä sisällä "saattamassa" naiset pöytään, kiittämässä kahvista ja sanomassa heipat. Oli pakko ottaa kuva metroaseman seinässä olevasta laatasta: maailman pohjoisin metroasema! Valmistumisvuoden olisin tiennyt paremmin kuin hyvin: 1989. Muistan sen!

Metrovaunu oli varmaan pisin, johon minä olen sattunut!

Kiersin samalla lipulla lähiostarille Litukkaan, ja muistin yllätyksekseni vanilliinisokerin. Sen enempää erittelemättä...

Ruokatestiin alkaen 01.06. lisätään 136,38 + 18,14 = 154,52 euroa.

Piti tehdä kotona pikaruokaa ja kappas, taas makkaraa.

Koska oli pakko syödä perunasalaatti loppuun.

Lähtöaika. Olen siis menossa TT -kuviin Meilahteen. Jälkitarkastus, jossa katsotaan munuaiset, kun niistä toisessa on joku patti. Ei ole lääkärin mukaan viitteitä syövästä, mutta jännittäähän se silti. Eniten jännittää suoneen laitettava varjoaine! Edellisellä kerralla se laitettiin tippakanyylin kautta.

Sateenvarjo, tsek. Vesipullo, tsek. Pastilliaski, tsek. Aamupalaksi purkillinen rahkaa, tsek. Vaatteiden vaihto ja menoksi. Ehkä minua sittenkin jännittää. Nyt. 👀

Hyvin se menee?

PerjantaiPölötystä

Lankoja, siivoiluja, kuvia...

Olipa jännä herääminen aamulla. Venyttelin silmät kiinni ja ajattelin, että kello on varmaan jotain kuusi. Avasin silmät, katsoin ja kello oli tasan kuusi. Nukahdin uudestaan ja heräsin, kun kello soi. Latasin kahvinkeittimen ja könysin suihkuun. Sadepäivä.

Kuten olin suunnitellut, niin kävin menomatkalla lankaostoksilla. Täsmäostos vauvalankoja, koska "en tee enempää pieniä sukkia". 😆 Kerä maksoi 1,95 € eli langoille tuli yhteishintaa 9,75 euroa.

Veljenpojan äiti on kuvaillut jo jonkin aikaa eteen sattuneita sydämiä. Niinpä venkslailin 👀 sateenvarjon kanssa, jotta sain napattua kuvan. Lähetin tämän jo hänelle ja toivotin samalla hyvät viikonloput. 🤍

Muistatte varmaan sen käkkyräpuun, josta otin kuvan kaksi viikkoa sitten? Laitan sen uudestaan, koska...

...näin näkee paremmin, mitä puulle on tapahtunut tässä ajassa. Kyllä, se on pihlaja. 

Täti A:n luona soitin ovikelloa. Toisen ja kolmannen kerran ennen puhelinsoittoa, johon hän ei ehtinyt vastaamaan. Neljännen ovikellon soiton jälkeen ovi avattiin ja uninen nainen seisoi oven takana yöpaidassaan. Oli ollut vielä nukkumassa.

Nainen oli hukannut Kalevala-sormuksensa. Sellaisen, jota hän ei yleensä käytä. Minä konttasin pitkin lattioita (ennen imurointia), mutta sormusta ei näkynyt missään. Pyörittelin sängyssä peitot, tyynyt, petauspatjat ja kaikki, eikä sormusta löytynyt. Onneksi TIEDÄN, ettei ollut ajatuksen murustakaan, että minua epäiltäisiin korun viemisestä! Niinkin kai voisi käydä?

Koska nainen laittoi pyykkikoneen päälle vasta minun mentyä sinne, niin jäin tietysti odottamaan, että kone pesi pyykit loppuun. Hellyyttävää, että Täti A. soitti Täti B:lle ja kertoi, että on hänen syynsä, että myöhästyn vähän. 😍 Hih, Täti A. kysyi, että voisinko laittaa sänkyyn puhtaat petivaatteet ennen lähtöäni? Vastasin, etten jaksa. Olin laittanut ne jo! Laitoin pyykit kuivumaan ja sanoin heipat.

Seuraava kuvapari tulee siltä lyhyeltä matkalta, jonka kuljen Täti B:n luokse. Ensimmäinen kuva on taas kahden viikon takaa...

...ja toisen otin tänään.

Täti B. avasi oven soitettuani kelloa neljä kertaa!? Himputin säikyttelijät! Siivoukset tuli hoidettua ja kahvit juotua. Nähdään kahden viikon päästä!

Meinasin kirjoitella ruokatestijuttuja, mutta jätänkin ne toiseen kertaan. Huomenna on "omalla" pihalla kirppis ja JOS meinaan mennä kaupittelemaan jotain, on ne tavarat kasattava NYT. 

Mutta laitan tähän loppuun hauskan jutun, josta olisin ottanut jo eilen kuvan, jos kännykkä olisi ollut mukana:

Sartsalle terkkuja! 😀 Oikeasti ikkunassa lukee näin:

Kappas, siitä onkin jo kaksi vuotta *), kun osallistuin edellisen kerran pihakirppikselle. Siitä jäi silloin vähän paha maku suuhun ja siksi en ole innoissani osallistumassa huomenna. Ainakaan en kasaa samaa määrää tavaraa kuin silloin - jos mitään. Katsellaan...

*) Vuosi sitten tähän aikaan olin Rovaniemellä viettämässä äidin (viimeistä 😢) syntymäpäivää. 💗

Perjantai-iltaa!