Anteeksi kirjoituslaiskuuteni!
Ei tässä mitään kummempia ole tapahtunutkaan, mutta torstaina sentään jotain. Käveltiin Tupon kanssa keskustaan ja käytiin Forumin ylätasanteella Beef & Grill'issä syömässä. Tai siis Tuppo, äitinsä ja kaksi vanhempaa (nuorin oli/on leirillä) tytärtä söivät. Minä tyydyin latte'en sillä olin syönyt kotoa lähtiessä supertuhdin savulohileivän.
Oli kiva nähdä tyttöjä sillä emme olleet tavanneet heitä reissujensa jälkeen. Toinen (keskimmäinen, ensi kuussa 18v) oli kymmenen päivää Belgiassa tanssimassa ja toinen (vanhin, täyttää tänä vuonna 20v) kolme viikkoa vaeltamassa Pohjois-Espanjassa. Se olikin aikamoinen reissu, jonka VIISISATAA KILOMETRIÄ likka patikoi saman ikäisen ystävättärensä kanssa kaksin ja raportoi mahtavasti koko reissun ajan kuvineen facebook'iin.
Tupon äiti lähti takaisin Riihimäelle ja likat kotiin auttamaan pakkaamisessa, kun he muuttivat lauantaina naapuritaloon äitinsä kanssa. Tai siis vanhin likkahan sai hankittua oman vuokra-asunnon ennen reissuaan, mutta oli silti apuna pakkaamisessa. Itse ostin likkojen äidiltä kaksi kynttilälyhtyä parvekkeelle (kuvaan myöhemmin) viidellä eurolla. Tytöt toivat ne mukanaan tapaamiseemme.
Itse kipitin vakuutusyhtiön konttoriin tapaamisemme jälkeen. En ole ihan varma, ketä voin syyttää itseni lisäksi (postia ainakin!), mutta minulle koitui häikkää vakuutuslaskujen kanssa. Minähän odotin kuin kuuta nousevaa, että saan luottotiedot kuntoon ja ne saatuani hankin välittömästi koti- ja ympärivuotisen matkavakuutuksen. Onneksi kävin ja onneksi asiat hoituivat!!! Helpotti. Kävelimme keskustasta takaisin kotiin.
Samaan aikaan PojanPoikani Bee (olkoon tuo hänen nimensä täällä) oli viettänyt äitinsä, äidin serkun (jonka tapasimme vahingossa Rovaniemellä viime keväänä isäni hautajaisreissulla, Poika hänet tunnisti silloin) ja serkun tyttären kanssa KAHDEKSAN TUNTIA Linnanmäellä. Sovimme treffit niin, että menin paikalle, kun he tekivät sieltä lähtöä.
Menin ja vein VIHDOINKIN Kreetan tuliaiset. Tuo kuvan paloauto näytti olevan kiinnostavin. T-paita näytti olevan reilun kokoinen. Varvastossujen sopivuudesta en vielä tiedä, mutta annetun koon mukaan ne ostin. Lisäksi Bee sai ison 3D-seinätarran mikäli se oli säilynyt ehjänä rullalla. Pitääkin kysellä. Been äidille vein T-paita-henkselishortsit yhdistelmän sekä eukalyptuksen tuoksuisen oliivisaippuan.
Mutta kuinka kivaa olikaan tentata Bee'ltä päivän tapahtumia siinä käsi kädessä kävellessä. Lopun matkaa poika kulki sylissäni syöden jäätelöä. Saatoin heidät ratikkaan. Bee'n äidillä on vielä ensi viikko lomaa ja ajattelin ehdottaa rantapiknik'iä jos vain säät sallii. Tai sitten voisimme tehdä sellaisen Vallisaareen.
Flunssa on jatkunut jo reilut kolme viikkoa. Räkää riittää ja riittää, mutta hieman alkaa helpottamaan. On silti kai varattava aika 'arvauskeskukseen' ihan poskionteloiden ja keuhkojen vuoksi.
Äiti soitteli eilen. Sain kirjeenkin loppuviikosta. Hän on velivainaansa vaimon kanssa reissannut Lappeenrannassa hautajaisissa ja Kerimäellä sukulaisissa. Ovat nyt tuon kummitätini kanssa mökillä Joroisissa, jossa olen itsekin vieraillut kesäisin lapsena. Olen oikein ilahtunut, kun äiti eilen ilmoitti jäävänsä sinne vielä pidempään. Minne hänellä kiire olisi kun naapuri hoitaa kukkaset ja valvoo postit.
Olen saanut tilauksen kolmille villasukille. Ensimmäisen parin eka sukka on melkein valmis, mutta juuri nyt TheBaarin takahuoneessa. Siisipä puen farkkuhameen, topin ja sandaalit, ja lähden bingoon kutomaan sen valmiiksi. Turkoosia ja valkoista.
Aurinkoista sunnuntaita!
Hyvää nimpparia minulle ja kaimoilleni!
Vietän tänään toista kertaa virallisesti nimipäivää... Nimeni siis tuli kalenteriin vuosi sitten.
Tuppo huomasi yöllä herättyään eiliset puuhailuni. "Hyvää nimipäivää! Hei, täällä on 'sisustettu' (ja siivottukin)...mikä lie kotitonttu." Olin siis kipittänyt TheBaariin 'puuhailujen palkaksi' sekä nimpparioluelle, jonne Tuppo sitten liittyi mukaan. Kirjoitin veljenpojalle synttärikortin, jonka sain vietyä postilaatikkoon. Lähistöltä on poistettu ainakin kolme postilaatikkoa!
Biologisen äitini sisko, tätini, laittoi juuri tekstiviestillä onnittelut. Kiva kun muisti! Häntä pitäisi mennä tapaamaan sillä olemme tavanneet viimeksi noin kolmekymmentä vuotta sitten... Matkaa hänen luokseen on reilun kolmen tunnin verran.
Tasan viikko sitten lähdettiin Tupon kanssa kävelemään, jotta saisimme happea ja flunssaiset nenämme auki. Kuvat ovat Alppipuistosta. Kotikaupunkikin on kaunis kunhan vaan osaa pitää silmänsä auki.
Kävin juuri Kelan sivulla. Että ne osaa siellä olla niuhottajia!? Toimitin sinne viime viikolla kuitin maksetusta laskusta, mutta vaativat kopiota alkuperäisestä. Vien sen iltapäivällä. Murr.
Nyt lähden ulos kutomaan vaikka aurinko ei paista. En jaksa olla sisällä. Samalla pyrin tapaamaan ystävättäreni, jolle vien sen kaalin ja muuta.
Kivaa tätä päivää!
No hemmetti!?!
Joskus kimmoke syntyy pienestä kinasta, joka syntyy ihan turhasta. En tohdi kertoa yksityiskohtia, mutta meille syntyi nyt illalla pieni ja ihan tarpeeton (mutta ei sittenkään..) sanaharkka Tupon kanssa. Mies sai ruokaa ja meni nukkumaan, mutta minulla kiehui. Se kannatti.
Aloitin laittamalla pyykit koneeseen. Sitten tiskasin ensimmäisen kerran. Kuorin viisi perunaa ja kolme porkkanaa. Laitoin ne pilkottuina kiehuvaan veteen liha- ja kasvisliemikuutioiden kanssa. Kuorin, pilkoin ja paistoin ison sipulin. Samalla sen kanssa paistoin purjosipulia. Ja samaan kattilaan.
Silppusin ison kaalin ja paistoin sen osissa voissa & öljyssä, ja samaan kattilaan. Lopuksi paistoin vielä jauhelihan, maustoin sen reippaasti (kiukku-ämmän mausteet?) ja kippasin samaan kattilaan. Siellä se pata on kiehunut riisin kanssa tunnin verran eikä mausta ole vielä mitään tietoa...
Seuraavaksi kävin läpi parvekkeelle kertyneet tavarat. Myönnän, että suurin osa niistä on (taas!) minun. Pakkasin "irtopusseja" tyhjiin matkalaukkuihini ja järjestelin ne kaikki siistiin riviin takanurkkaan. Seuraavaksi pesin (vihdoinkin, aikaansaamaton nainen!) parvekelasit ja osan lattiaa.
Tein tyhjästä pahvilaatikosta pyyhkeen kera 'muka'pöydän, jolle asettelin lampun, kynttilän ja Mammalta saadun tuhkakupin. Nyt jännitän huomaako Tuppo herättyään muuta kuin lampun ja eri paikkaan siirtyneen tuolin... Laitoin pyykit narulle, pesin vessan lavuaarin sekä pöntön. Ja tiskasin toisen kerran.
Nyt mietin veisinkö ystävättärelle 'ehkä' käyttämättä jäävät ruokatarpeet. Tuppo ei juurikaan pidä mistään kaalista, mutta syö sitä kyllä. Kolme litraa kaalipataa riittänee nyt meille, joten yli jää kaalia, purjosipulia, retiisiä ja vähän muuta. Meillä on tuossa mielessä ihana ystäväpiiri, johon kuuluu (mm.) kolme henkilöä, että me jaamme ns. tarpeettomat ruokatarpeet toisillemme hyötykäyttöön. Puolin ja toisin.
Veljenpojalla on ylihuomenna syntymäpäivä. Aloitin TAAS liian myöhään, kun tein tänään hänelle villasukan. En millään saa paria valmiiksi ellen kudo koko yötä. Ajattelin lähettää kortin, johon piirrän lahjapaketin, jossa lukee "sukat tulossa pian". Muistaminen lie alle kymmenen vuotiaalle tärkeintä?
Sainpahan jotain aikaiseksi!!!
Aamukahvilla.
Aurinko paistaa ja tuntuu tulevan lämmin päivä. Kelpaa kiitos! Oi että; ystäväni TK houkutteli eilen minua reissuun (Alanyaan). Siis hän, kenen kanssa oltiin Turkissa viime syksynä. Olisipa niin ihana lähteä, mutta kun ei ole rahaa. Joidenkin kanssa vaan tulee niin hyvin juttuun kaikin puolin ja TK on heistä ihan Ykkönen. Olisi niiiiin ihana lähteä pois viikoksi!!!
Sain kuin sainkin nuo sukat valmiiksi. Lupasin toimittaa ne huomenna bingoon. Vähän jännää, että noiden pituus päästä päähän on neljäkymmentäseitsemän senttiä!? Puolen metrin sukat? Seuraavat on tarkoitus tehdä veljenpojalle, joka täyttää ensi viikolla kahdeksan vuotta. Räppärin alku. <3
Sain käytyä kynsihuollossa. Tällä kertaa jäi tosi paha maku suuhun. Omistaja ei ollut paikalla eikä koko aikana ollut muita asiakkaita. Silti likka teki kaiken todella hätiköiden ja ainakin yksi perusjuttu jäi välistä kokonaan. Onnistui tekemään haavan peukalon kynnen reunaan. Joka kolmannella kerralla kuviointi (9€) on ilmainen. Sain nuo valkoiset jutut nimettömiin ja likan ehdotuksesta "timantit" muihin kynsiin. Sitten hän pyysi kymppiä noista "timanteista". Tähh? Missä se ilmainen kuviointi? Käyn juttelemassa omistajan kanssa. Olenhan sentään käynyt samassa paikassa viitisen vuotta joka kuukausi. Murr.
"Saako teillä läpivedon?", kysyi ystäväni kuultuaan, että minulla on kaksi kaalia, kaksi purjosipulia, perunaa, riisiä, porkkanaa, lanttua, ynnä muuta. Ei saa, mutta siirappia löytyy, heh heh. Lähikaupassa ei ollut jauhelihaa, joten pitää tänään käydä ostamassa. Teen illalla pari vuoallista kaalipataa ja neljän litran kattilan keittoa. Haiskoon sillä minä tykkään kaalista. Toivottavasti vatsani myös. Tuppo ei niinkään tykkää, mutta syö kun on tarjolla. On muuten onni kun mies syö kaiken mitä eteen laittaa!
Vessan peilikaapin loisteputki tuli tiensä päähän. Vessan ainoa valo. Yritin eilen käydä ostamassa uuden lampun, mutta lähin rautakauppa sulki ovensa kesäaikaan neljältä. Itse olin paikalla puoli viisi. Joudun siis uudelle lampunhakureissulle tänään. Vaikka onhan siinä tunnelmansa asioida kynttilän valossa juu. ;)
Jos nyt pukisi farkkuhameen ja sandaalit, ja lähtisi Saituriin ostamaan sen loisteputken, niin voisi palata jauhelihojen kanssa kaalien pariin...
Mukavaa päivää!
...mutta onneksi vain vähän.
Äitihän on kaupungissa. Soiteltiin aamulla ja äiti oli sitä mieltä, ettei tavata. Oli itse ollut viluinen ja kurkkukipuinen. Ymmärränhän minä, etten voi enkä halua mennä sairastuttamaan iäkästä naista enempää. Harmittaa kuitenkin kun äiti on tullut Rovaniemeltä asti eikä nyt tavata. Lohdutti tulevansa syksymmällä uudestaan.
Toinen juttu, joka harmittaa, on kun en jaksa kutoa. Kädet ovat säästä johtuen nihkeät ympäri vuorokauden ja flunssa väsyttää. Päätä jomottaa ties monettako päivää. Lankoja, suunnitelmia ja ns. tilauksia on. Jospa vaikka illan viiletessä yrittäisin saada yhdet melkein valmiit valmiiksi...
Musta-keltaiset on (vähemmän kuin kuvassa) kesken ja kahdet muut päättelemättä.
Kolmas asia mikä harmittaa on kynnet. Viimeisimmät huollatin kesäkuussa ja Mamman luona etusormen 'tekokynsi' irtosi kokonaan. Sama on tapahtunut ehkä pari-kolme kertaa viiden vuoden aikana. Ei se ihan kivutonta ole.
Tarkoitus on mennä huomenna huollattamaan uudet. Tällä kertaa on ilmainen kuviointi. Joka kolmas kerta on.
Jospa sitä kömpisi päikkäreille. Jos vaikka kertyisi energiaa alkaa kutomaan. Ruokaa ei tarvitse tehdä kun tein eilen neljä litraa flunssaruokaa: jauhelihakeittoa. Sitä riittää vielä.
Ai niin, kävin eilen Kelassa ja törmäsin siellä Poikani isään. Näemme ehkä kolme kertaa kahdessa vuodessa. Hoksasinpa onnitella sillä eilen oli miehen syntympäivä. Vähänkö hän yllättyi! :)
Haluaisin mansikoita!
Sen WC-paperin puuttumisen huomaa kyllä.
Se on edullinen ja useinmiten riittoisa tarvike, jonka huomaa parhaiten kun viimeinen rulla on käytössä tai loppu. Sama tuote on helppo unohtaa ostaa ajoissa. Nyt kun podemme molemmat Tupon kanssa kesäflunssaa, niin käyttömäärä on niistellessä taatusti triplaantunut. Meillä ei talouspaperia käytetä.
Yleisimmin ostamme halpoja merkkejä, kuten X-traa tai Pirkkaa. Hinta merkitsee eniten, mutta 'sitä yhtä' (en muista nyt merkkiä) en suostu kelpuuttamaan. Sitä, joka on niin ohutta, että siitä menee sormet läpi. Keltaista paperia en huoli ellei ole ihan äärimmäinen pakko. Kuvioita tai mietelauseita en papereihin kaipaa. No joo, myönnän, että joskus sini-valkoisen vessan hallitsijana tuli ostettua valkoista paperia sinisillä kuvioilla, mutta siitä on aikaa.
Joskus aikoinaan tuli käytettyä vessapaperia esimerkkinä kun Poika alkoi himoitsemaan omaa kämppää. Että "kyllä sinä sitten huomaat kun aamulla ei ole paperia koska et ole itse muistanut/pystynyt sitä hankkimaan". Kun omassa asunnossa ei riitä, että maksaa takuuvuokran, vuokran,
vakuutuksen, sähkön, jne., niin siellä "joku muu" ei tuo talouteen
vessapaperia(-kaan). Että samoin kuin auto saattaa olla 'halpa' ostaa, niin sen pitäminen bensoineen, vakuutuksineen, huoltoineen ja korjauksineen on eri luokkaa. Uskoisin, että viesti meni jonain vuonna perille...
Ravintoloissa ja muissa julkisissa käymälöissä törmää helposti laatueroon. On niitä automaatteja, joista tulee vetämällä arkki kerrallaan, mutta niihin olen jo tottunut ja niiden paperi on pehmeää. Sitten on niitä, joiden isosta rullasta tulee ohutta kovaa pyyhkimistuotetta joko a.) pieniä osioita repeillen ja joissa on pakko toisella kädellä avittaa rullan pyörimistä, ja b.) niitä, joista purkautuu yhdellä vedolla puoli rullaa kerralla (vessan lattialle).
Joka naisellahan tulisi olla aina käsilaukussaan nenäliinapakkaus tai muuta paperia. Minun minimaaliseen pussukkaan ei mahdu. Jos lähden repun kanssa puistoon tai muuten pidemmälle liikenteeseen, niin jotain paperia pyrin pakkaamaan aina mukaan. Etelän reissuilla olen nykyään pyrkinyt ottamaan mukaan näytepakkauksen kosteaa vessapaperia ja siitä on ollut vessan puolella apua. Ei käsien kuivaamisessa kuitenkaan.
Nyt oli helppo muistaa ostaa vessapaperia kun se oli kokonaan loppu. Nyt sitä on.
Onneksi! :)
Nan-nan-naa...
On meinaan nenä niin tukossa, että. Räkä virtaa poskionteloihin sekä otsaonteloon. Yskittää ja aivastuttaa. Päätä särkee koko ajan. Ja kurkkua. Tuonhan te halusitte tietää?
En vieläkään saa kuvia puhelimesta läppärille vaikka äsken kovasti yritin. Harmittaa. Olisi vaikka mitä laittaa, mutta ei. Enkä löydä minikokoista bluetooth-nappulaakaan. Otin juuri kuvan kolmesta ja puolesta parista tekemiäni sukkia, koska halusin kertoa ajatuksen tältä aamulta. Olen tehnyt vähän suuritöisempiä sukkia ja niistä tuli mieleen, että JOS tekisin vaikka viisitoista paria sellaisia ja JOS saisin myytyä ne kolmesta viiteenkymppiä pari, niin voisin alkaa haaveilemaan syyslomasta lämpimässä. Tämä Suomen suvi kun näyttää olevan "tällainen".
Soitin juuri jättitiskin ääreltä äidilleni. Kertoi, että Rovaniemellä oli ollut jättisade, jonka jälkeen luonto rehottaa kuin etelänmaissa konsanaan. Ruusut ja sireenit huumaavat tuoksullaan. Äiti voi hyvin ja kertoi tulevansa ensi viikon loppupuolella Helsinkiin(-kin). Kiva niin sillä itselläni ei ole rahaa matkustaa sinne. Haluaisin kyllä viedä Tupon kesäaikaan Lappiin...
Kuvissa on lentokoneessa myynnissä ollut huivi. Ihan tavallinen harmaa perushuivi (mielestäni), joka olisi maksanut peräti YHDEKSÄNKYMMENTÄKAHDEKSAN (98) euroa!!! Kuka maksaa? En minä. En edes puoleen hintaan.
Tuohon reissurahan keräämiseen vielä sen verran lisää, että jos teillä tulee mieleen jotain mitä haluaisitte (sukat, lapaset, huivin. ponchon tms.), niin laittakaa reippaasti kommenttia. Lankoja riittää, joten kyllä minä teen.
Kävin tuossa yhtenä päivänä erään naisen asioilla apteekissa. Oli loukannut keppiä käyttävän kätensä eikä siksi uskaltautunut liikkeelle. Hassua: täysi kassillinen lääkkeitä maksoi sentilleen 20,00 €. Samalla kävin Mamman luona. Olen nyt alkanut aina käydessäni hieromaan hänen jalkansa (pohjat) rasvan kanssa. Olen löytänyt jonkun jännän 'ymmärryksen' käsistäni sillä löydän Ne Oikeat Kohdat hänen jaloistaan. Joka kerta olen saanut positiivista palautetta perään.
Mamma oli eilen hammaslääkärin jälkeen TheBaarissa. Oli mukavaa. Saatoin hänet kotiin "Turkinreissukaveri TK:n" kanssa. Lupasin mennä tänään Mammalle kylään...
...mutta sitä ennen on tiskattava loppuun, keitettävä uudet perunat ja tehtävä kananmuna(keitetty jo)-valkokastike, puettava ja poikettava mutkan kautta. Ja mitä sitä ei tekisi (vaikka kirjottaisi blogiin..), ettei tarvitsisi tiskata loppuun ja kokata? Hih.
Hommiin siitä, mars.
Terveisiä nuhaneniltä!
Tuppo alkoi niiskuttaa viikonloppuna ja minä toissapäivänä. Enpä ole koskaan ennen osannut sanoa näin: "funssani alkoi 04.07. klo. 22.12.", mutta totta se on. Minuutilleen tuohon aikaan meni nenä tukkoon ja saapui huikea kurkkukipu. Yön valvottuani saapui aamulla vielä kaupan päälle migreeni. Ei yhtään kivaa.
En edelleenkään saa siirrettyä kuvia puhelimestani tähän läppärille, joten olkoon. Etsin jonkun reissukuvan tähän:
Tupon ottama kuva Rethymnonissa.
Käytiin viime viikon perjantaina keskustassa kahvittelemassa Tupon äidin ja kaikkien kolmen tyttären kanssa. Jatkettiin matkaa vanhimman kanssa ja käytiin hankkimassa hänelle ympärivuotinen matkavakuutus. Käveltiin Forumista Kamppiin ja sieltä Stockmannille. Espaa pitkin Kauppatorille ja Pohjoisrantaa pitkin Tervasaareen (sieltä olisi kuvia). Kierrettiin saari ja kuljettiin Merihaan läpi Kallioon. Kotikaupunkimatkailua.
Tupon vanhin tytär lähti lauantaina ystävättärensä kanssa kolmeksi ja puoleksi viikoksi vaeltamaan pohjois-Espanjaan. Mahtavia matkoja likat uurastavat: 17 - 32 km päivässä! Nuorin tytär lähti äitinsä kanssa maanantaina viikoksi Prahaan. Keskimmäinen, jolle vietiin eilen ruokaa, lähtee lauantaina kymmeneksi päiväksi Belgiaan. Reissaavaa porukkaa!
Ja minä lähden reissaamaan Kelaan kunhan saan juotua toisen mukillisen kahvia... Ja kunhan hiukset kuivuvat. Nenän alus on kuin tontulla. Tuppo ehdotti, että kasvattaisin viikset - ne kuulemma estävät niistämisestä aiheutuvan ihoärsytyksen. Heh.
Jallun murhaaja on saatu kiinni.
Olisiko kiva ajatus: mietin, että jos järjestäisin TheBaarissa villasukan kantapään opastuspäivän? Ohjeena olisi tehdä sukalle varsi 12 silmukkaa per puikko ja tulla sitten tekeleen kanssa paikalle. Eräs ystävätär voisi varmaan tehdä jotain naposteltavaa. Vai syönkö pois omaa leipää jos muutkin innostuvat sukkien teosta? :)
Eino Leinon sekä runon ja suven päivää!
Hellettä kaivataan!
Täällä on tapahtunut kaikenlaista ja niistä melkein merkityksettömämpänä teille tiedoksi, että olen sössinyt tämän koneen kanssa niin, etten saa siirrettyä kuvia puhelimesta tähän koneelle. Plaah.
Kuitenkin huomattavasti suurempi uutinen on se, että TheBaarin kanta-asiakas, jonka olen (olin) tuntenut kuutisen vuotta, murhattiin raa'alla tavalla juhannuksena kotiinsa (melkein naapuriin).
R.I.P. Jallu.
Juoruja liikkuu, tottakai. Yksi niistä on varteenotettava, mutta kaipa poliisit/tutkijat sen jo tietävät. Harmi kaikin puolin! Olen lähdössä TheBaariin bingoon, jossa uhrilla oli tapana olla joka sunnuntai.
Hellalla kiehuu lihakeitto, jonka versio on hieman erityinen: en viitsinyt lähteä kauppaan keiton vuoksi, joten siinä on naudanlihan lisäksi vain parsakaalia, herne-maissi-paprikaa, paljon kevätsipulia ja tietysti perunaa. Saas nähdä... ei ollut muuta laittaa.
Mutta ajattelin siis vain ilmoitella, että täällä ollaan. Ahdistaa edelleen. Suunnitelmissa on tehdä ratkaisuja, mutta itselle tyypilliseen tapaan "ehkä huomenna" ja sehän syö lisää omaa päätä, kuten varmaan tiedätte. Ehkä kirjoitan aiheesta vielä suoraan, mutta en nyt.
Tuska-festivaalin bassot ovat jytkyttäneet jo pari päivää - ja vielä tänään. Ei haittaa. Viestittelin Pojalle ja yllätyin, ettei hän ole morsmaikkuineen siellä. Hmm, työnvaihto ja muutto morsmaikun kanssa kimppaan ajankohtaisia. Okei... :)
Näillä mennään nyt. Kunhan yritin ilmoitella itsestäni...
*haleja*
