lauantai 24. lokakuuta 2015

LeffaTorstai

Napapiirin sankarit 2. (22.10.2015)


Tuppo järjesti meille leffaliput erään firman kautta ja pääsimme ko. firman yksityisnäytökseen katsomaan toista osaa Napapiirin sankareista. Nolona myönnän, että vaikka olen nähnyt ensimmäisen osan, niin en juurikaan muista siitä mitään. Jotain kuitenkin. Tupon mielestä ensimmäinen osa oli parempi. Niinhän se yleensä menee...

Tarkoitushan oli kävellä ainakin toiseen suuntaan, mutta tuuli voitti 1-0. Kävimme ostamassa kaupasta kanawrap'it (-30%) ja limut. Hyppäsimme ratikkaan, mutta se oli niin täynnä, että jouduimme seisomaan (aikomus oli syödä matkalla). Etsimme sitten keskustassa paikkaa, jossa tohtisimme pupeltaa eväämme.

Etsimme Kampin kauppakeskuksessa vapaita penkkejä löytämättä niitä. Siispä jäimme syömään "vain vähän sivummalle".

Onnistui se niinkin. Samalla katselin ympärilleni ja mietin niitä nuoria, jotka hengaavat aikaansa kuluttaen ja kavereita tavaten siellä. Onneksi oma Poikani ei asunut lähellä keskustaa teininä!

Syötyämme lähdimme kohti elokuvateatteria ja kävin matkalla ostamassa karkkipussin Anttilan kassan luota. *virhe* Valikoima oli suppea ja päädyin "Missä X"-pussiin. Tiedättekö sen? Pussi, jossa on värillisiä ja mustia karkkeja, ja niissä on se sellainen kirpeä sokeripinta.


Tennispalatsin suurin (ykkös)sali tuli melkein täyteen. Me olimme sen verran keulassa, että pääsimme valitsemaan hyvät paikat. Rivin kymmenen keskeltä. Istuimme paikoillemme, riisuimme takit ja huivit, asettelimme limut paikoilleen ja avasin sen karkkipussin. *virhe* Firman edustaja toivotti kaikki tervetulleeksi ja sitten leffa alkoi.

En ole harjaantunut leffakriitikko, joten kerron vain oman mielipiteeni paljastamatta liikaa yksityiskohtia. Juoni eteni jouhevasti eikä tylsistymisiä tullut. Jossain kohtaa homma, mielestäni, ampui hieman yli, mutta ehkä se kuului asiaan. Näyttelijät suoriutuivat tehtävästään hyvin. Oli siinä monta kohtaa, joissa yleisö repesi kunnon nauruun, mekin. (Tiijjalle tiedoksi, että se "poro-juttu" oli yksi niistä! Sviitti-jutut oli toinen!) Kaikenkaikkiaan ihan kiva leffa eli suosittelen kyllä.

MUTTA ne karkit!?! Leffan puolivälissä onnistuin vetäisemään sitä kirpeää karkkijauhoa nieluuni ja tietysti "väärään kurkkuun". Sain järjettömän yskänpuuskan, joka kuulemma (Tuppo kertoi) kuulosti siltä, että oksennan lopuksi. HITTO! Yskä ei hellittänyt koko loppuaikana. Hävetti ja harmitti! Vieruskaveri veti paidankauluksensa suun ja nenän eteen. Kai hän kuvitteli säästyvänsä flunssabakteereilta? Ääh.

Elokuvan aikana hurja tuuli oli saanut seurakseen tihkusateen. Kävimme Anttilassa. Löysin tarjouksesta euron lankaa (yllätys?). Pierre Cavallo'n (Välke) mustaa kimaltavaa 100 %:sta polyesteriä. Nyt minulla alkaa olla niin paljon tuollaisia kahden kerän erikoislankoja, että pitäisi keksiä niille jotain hyötykäyttöä.

Noiden parin kerän lisäksi ostin Tupon vanhiman tyttären tulevaan synttäripakettiin tarjouksesta muotit cappuccinojen ja leivonnaisten koristeluun (2€). Likat tykkäävät erikoiskahveista, vain keskimmäinen myös tavallisesta.

Samaan tulevaan pakettiin on jo se leivontakirja. Ajattelin väkertää hänelle vielä tuubihuivin ja sitten minun pakettini hänelle taitaa olla siinä.

Käytiin yksillä olusilla kauppakeskuksen vieressä olevassa baarissa, jotta minä pääsin vessaan. Olinhan juonut yskimisen vuoksi puolitoista pulloa limua. Sitten tulimme ratikalla kodin suuntaan, kävimme kaupassa ja Tupon kaverin luona. Lopuksi raahauduimme kauppakassin kanssa kotiin huivi ja housut sateesta märkinä. Ihan kiva reissu yskimistä lukuunottamatta.

Aurinkoista YK:n päivää!


PS. Muistakaahan siirtää manuaalista siirtämistä vaativat kellot ensi yönä talviaikaan. Siis tunti menneeseen kesään (taakse) päin. Yksi tunti aikaa nukkua lisää...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!