Ratikassa, junassa, lentokoneessa ja bussissa

Torstaina 24.5. illalla lähdettiin.

Olin käynyt kynsihuollossa, kaupassa, suihkussa ja pakannut. Viiden kieppeillä lähdettiin ja mentiin juomaan lähtömaljat TheBaariin. Sitten hypättiin ratikkaan, jolla matkattiin Pasilaan. Hissillä ylös ja toisella alas.

Aurinko paistoi mukavasti ja mieli oli korkealla.

Varottiin lunta ja jäätä 😂 ja hypättiin P-junaan.

On nuo suoraan lentokentälle menevät junat ihan loistojuttu! Ovat tilavampia kuin muut paikallisjunat, joten mahtuu hyviin raahaamaan matkalaukkuja tönimättä muita.

Tällä kertaa lähtöselvitystä ei voinut tehdä automaatilla vaan piti jonottaa luukulle. Siinä jonossa huomasi, että koneeseen oli tulossa todella paljon pieniä lapsia. Ja onneksi juuri siinä kohtaa äiti soitti, että oli päässyt pois sairaalasta ja voi hyvin. Se helpotti.

Ensimmäistä kertaa ikinä jouduimme Tupon kanssa täysin eri puolille konetta; miehen keskipaikka oli rivillä kymmenen ja minun ikkunapaikka rivillä kolmekymmentä. Itse sain mukavan vanhemman pariskunnan viereeni, mutta Tupon vieressä oli ollut todella vilkas pikkutyttö nuoren äitinsä kanssa (tulivat samaan hotelliin meidän kanssa).

Minä en kuullut ollenkaan, mutta Tuppo kertoi, että hänen lähellään oli ollut sairaskohtaus. Oli kuulutettu elokuvamaisesti "löytyykö koneesta lääkäriä?" ja sellainen löytyi. Perillä oli ambulanssi vastassa.

Matka kului jouhevasti sukkaa kutoessa. Perillä saimme näppärästi laukut ja löysimme oikeaan bussiin, joka vei meidät Falirakiin.

Hotellimme oli Lymberia ja reissu all inclusive. Paikasta kerron lisää erikseen.

Lentoyhtiö oli Small Planet, josta emme olleet ennen kuulleetkaan. En saanut mitään selvää kuulutuksista. Maksuvälineenä ei käynyt käteinen ollenkaan, vain luottokortit (en omista sellaista). Lentoemännät puhuivat huonosti ymmärrettävää englantia. Paluumatkan peruuntumisesta kerron erikseen...

Samoin hotellista. Olimme perillä!

*    *    *

Eiliset Tupon tyttären lakkiaiset sujuivat hienosti väsymyksestä huolimatta. Ne pidettiin heidän kotitalon kerhohuoneessa (8.krs), jossa oli loistavat tilat. Tarjolla oli vain vegaanista ruokaa, mutta sitä oli monipuolisesti ja PALJON.

Käveltiin sieltä takaisin.

Oletin, että olisin ollut tänään menossa vetämään bingon, mutta kun kysyin asiasta, niin kuulin, että ystäväni S. vetää sen. Hieman harmitti, ettei omistajat ilmeisesti aikoneet kertoa asiasta ilman, että itse kysyin. Mutta sopii se minulle - menen itse pitkästä aikaa pelaamaan...

Helteistä sunnuntaita!