Kokkailua, Roihin ja sieltä pois

Hei maanantai ja uusi viikko.

Tittidii, olin aikeissa kertoa Rovaniemen reissusta ja iski puheripuli. 😆

Ensin myönnän, että jäi tiskit (onneksi vain vähän!) tiskaamatta ennen reissua ja vielä muutaman päivän paluunkin jälkeen. Olin kai eilen rouskinut tarpeeksi särkylääkkeitä, kun sain pestyä astiat ja ne hamstraamani lasikipot. Keitin perunoita ja ajattelin valmistaa kastiketta pakkasesta ottamastani kanasta.

Aloitin paistamalla sipulia ja ananasta. Sitten fileet, kevyt suurustus ja loraus ruokakermaa. En tiedä miksi, mutta kummallisen makuista tuli. (Ehkä sipulin ja ananasten paistaminen ei oikein toimi yhdessä?)

Ruokajuomana oli -30% -hintaista piimää ja vatsa kertoi myöhemmin illalla, ettei tuote ole laktoositonta. Pitäisi keksiä tuosta jotain, ettei tarttisi viemäriin kaataa. Ehdotuksia?

Minulla on sisäpihalla pullo, jossa on vettä. Toimii tuhkakuppina. Olin illalla avaamassa pulloa, kun sormi osui "johonkin". Stumppasin muualle... 😝

Olen joskus ärhäkkä liikkeissäni. Tänään se piirre johti siihen, että ostin seuraavat lentoliput Rovaniemelle ja sieltä pois. Reilun kuukauden päästä olevat lennot maksoivat yhteensä alle kuusikymmentä euroa!!? Oli hyvä olla ajoissa? 👌👍😀 

Hetken kuitenkin mietin, että mikä olisi sopiva aika olla siellä. Että tuolla kertaa ei ehkä ole niitä raskaita palavereja. Päädyin siihen, että olen perillä neljä yötä. Tuntuu sopivalta ajalta. Soitin jo äidille ja ilmoitin tulostani. Äiti keksi heti tekemistä...

Mistä tuli mieleen, että minulla on aloitettuna villatakki hänelle. Se on ihan alkutekijöissään, mutta nyt ehtisin tehdä sen valmiiksi. Hopi hopi. 😉

Jatkanpa sittenkin (puheripulisena) reissusta kertomiseen. Kerroin jo sen, että minä-idiootti menin tekemään lähtöselvityksen netissä. Alkoi aika käymään vähiin ennen kun sain laitettua lipun puhelimeeni. Pääsin ratikkaan ja sillä Pasilaan. Junan lähtöön oli kolme minuuttia, viimeisin laituri, mutta ehdin kyytiin.

Kuinka typeräksi ihminen voi itsensä tuntea mobiililipun kanssa?!! Ensimmäisellä portilla puhelin käänsi näytön eikä portti auennut. Kappas. Loppu sujui hyvin. "New boarding time" oli siirtynyt 25 minuutilla, huh.

Näin kun kone vasta saapui paikalle.

Minulla oli ikkunapaikka siiven kohdalla (17A), kuten useiten lentäessäni. Keskipaikka oli tyhjä kuten koko edessä oleva rivi. Muuten kone oli aika täynnä.

Luin himputin huonoa kirjaa 40 sivua ja torkahdin hetken. (Jätin sen kirjan äidille unilääkkeeksi..) Lento Rovaniemelle kestää keskimäärin tunnin ja kaksikymmentä minuuttia.

Naapuritar oli laittanut viestin, että odottaa autossa ulkona ja saapuikin eteeni heti, kun kinkkasin ulos. KIITOS kyydistä! 💗

Kotipihan maisema oli muuttunut.

Viisikymmentä metriä korkea lämpökeskuksen korsteenipiippu oli kaadettu. Se ehti nököttää siinä maamerkkinä nelisenkymmentä vuotta.

Mitäs sitten? Laittelen ns. irtokuvia, joita ei montaa ole. Rovaniemeltä ei tällä reissulla tullut paljoa kuvia, paitsi keittiöstä ja ne laitan erikseen. Koitin tehdä äidille pieniä huomionosoituksia herkkujen muodossa. Hänelle kun ei oikein mikään maistu. KeittiöPäivän iltana vein suolakeksejä kahdella eri tuorejuustolla sekä viinirypäleitä. Äiti oli nukahtanut olohuoneen nojatuoliin...

Toisena iltana pilkoin banaania ja rypäleitä.

Olin ostanut mangososetta...

...jota laitoin hedelmien päälle. Syötiin yhdessä. 💕

Joku päivä tein äidille leivät valmiiksi. Hän ei keitä itselleen kahvia, mutta minun ollessa siellä hän oikein pyytää, että "koska sie aiot keittää kahavia?". 😉

Ruoat ovat aikalailla mikropainotteisia, mutta siinäkin pääsin olemaan avuksi. Lämmitin pinaattikeiton, keitin kananmunat ja kuorin ne. Istuin seurana.

Huomaa patalappu/pannunalunen! 💚

Laitetaanpa tähän paluumatka samalla. Ennen sitä esittelen kenkälusikan, josta äiti sanoi: "ota se, ku sulla on varmaan muistoja siitä". Kiitos!

Koska Rovaniemeltä aiemmin ostamani maustepurkki jäi Tupolle, niin ostin uuden. Tykkään ko. mausteesta ja se jotenkin kulminoituu paikalliseen marketiin. Lentokentällä turvatarkastuksessa halusivat avata laukun ja katsoa mango currya. 😆

Naapuritar heitti minut lentokentälle, jossa tein lähtöselvityksen automaatilla vanhaan, tuttuun ja turvalliseen tapaan. 

Minulla olisi ollut käytäväpaikka (7C) kahden henkilön vieressä, mutta koska edessä oli taas tyhjä penkkirivi, niin pomppasin ikkunapaikalle (6A).

Selailin hetken äidiltä saamaani lehteä ja torkahdin.

 

Osaan kyllä taas arvostaa lentomahdollisuutta, kun toukokuun lopussa istuin junassa mennen-tullen yhteensä yli seitsemäntoista tuntia!

Ja kun menopaluu maksaa lentäen vähemmän kuin junalla yhteen suuntaan!

Jos haluaa ottaa koneeseen mukaan yläboxiin laitettavan laukun, niin se maksaa nykyään viisi euroa per suunta. Koska en itse välttämättä tarvitse lentolaukkua, niin otin mukaan pienen repun, joka mahtui sääntöjen mukaisesti edessä olevan istuimen alle. Mahtuu näemmä isompikin.

Ennen seuraavaa reissua katson mukaan verkkarit, villasukat ja pari t-paitaa, jotka jätän Rovaniemelle. Urpohan olen ollut, kun kannan niitä mukanani ees & taas!? 😖

Kone laskeutui kaksikymmentä minuuttia etuajassa, mutta koska kenttähenkilökunta ei ollut ehtinyt paikalle, niin odoteltiin vartin verran koneessa. 

Oli ihan hiton pitkä kävelymatka ennen kun pääsin T1:stä ja T2:n kautta junalle. Jalat huusivat hoosiannaa!

Junalla Pasilaan ja ratikalla kotiin. Reissu ohi.

Tähän päivään: päätin siirtää röntgeniin menon huomiselle. En vaan jaksa nyt. Se lääkäriaikakin on vasta kuukauden päästä eli eipä kiirettä.

Kaikkea hyvää alkaneeseen uuteen viikkoon!