HeppaTyttö.
Sebastian toivoi jotain eläinaiheista piirrosta ja ei kuulemma tarvinnut olla kissa. 😏
"Piip-piip-piip piippaa herätyskello. On säkkipimeää, mutta on helppo herätä, kun tietää, ettei ole kouluun menoa. Hiippailen pyjama päällä keittiöön syömään aamupalaa ja tekemään samalla eväsleivät. Koitan olla hiljaa, ettei vanhempani herää. Ruisrevittyä ja meetwurstia - niistä syntyy parhaat.
Lämpökerrasto, ratsastushousut, reisimittaiset säärystimet, villapaita, villasukat, kaulaliina, punainen kelkkahaalari, pipo, rukkaset ja huopatossut. Eväät reppuun ja hiiren hiljaa ovesta ulos. Seitsemän kilometriä kolmenkymmenen asteen pakkasessa ei tunnu juuri miltään, kun määränpää lämmittää. Kaikkialla on niin hiljaista.
(Tulipa tuosta hassu, kun korvatkin ovat ihan väärässä kohtaa, pahoittelen..) 😆
Perillä tallin oven lukko auki ja huovan alta sisälle talliin. Kuuluu hörähdyksiä. Tämä on ihan paras tunne, kun saa olla paikalla ensimmäisenä ja yksin. Kaurat ja muut ovat valmiina vadeissa - senkun käy viemässä jokaiselle. Ihana samalla taputtaa kaulalle (paitsi Podoa, Tonia ja Jannea - ne puree!) ja toivottaa huomenta! 💓
Podolak (Podo), Klawitz (Vallu), Mutteri, Toni, Ruuno, Szeryf, Suro, Puli, Hirmu, Ero-Pilke (minun hoitohevonen), Scherzo (Kessu), Jantar (Janne), Lodiak... ja muut. Huomenta!"
Nuo vuodet, jolloin kävin tallilla ihan joka ikinen päivä, olivat mahtavia. Myönnän näin jälkikäteen, että olin siellä se vähän ujo ja vähän epäsosiaalinen, mutta tunnollinen. Löysin tuossa eräänä päivänä valokuva-albumin, jossa on kuvat (ja sukupuut) kaikista mainitsemistani hevosista. Silti tuntuu, että joitain kuvia on kateissa.
Mä olen aika arka hevosten suhteen mutta nämä piirros hevoset ovat niin lempeän sympaattisen näköisiä että minäkin uskaltaisin varmaan silittää. Ystävällä on iäkäs hevonen. Hän on joulun töissä yövuorossa mutta meinaa aattona viedä hepalleen korin jossa ainakin joululeipää. Porkkanoita ja omenoita. Varmaan jotain muutakin. Musta on kaunis asia se että Kati viettää tallilla illan. Juo glögiä ja hoivaa rakasta hevostaan. Vanhusta sellaista ja sitten ajelee yöksi töihin.
VastaaPoistaKuulostaa ihanalta! Siis viettää joulua hevosensa kanssa. Kyllähän mullakin on kunnioitus isoja eläimiä kohtaan. Rovaniemellä oli harva lempeä hevonen. Jostain syystä äksyjä suurin osa. Ehkä se johtui kakaroista, en tiedä.
PoistaKyllä sinussa on niin taiteilijan ainesta ilo jatkossa nähdä lisää piiroksiasi🥰
VastaaPoistaIhana heppa kirjoitus ja kivat muistot talli ajoilta.
Ihanata keskiviikko päivää❤
Kiitos!
PoistaIhaninta tässä vesisateisessa keskiviikossa on se, ettei tarvitse liikkua mihinkään! ;)
Minut höynäytettiin kerran ratsastamaan. Sain alleni islanninhevosen, jolla piti heti lähteä metsäretkelle. Ratsu varmaan sai elinikäisiä traumoja kahelista, joka roikkui sen tukassa ja melkein makasi sen selässä kauhusta ja järkytyksestä. Raukka.
VastaaPoistaHih hih! Näen mielessäni tilanteen. :D
PoistaMinähän kävin 'miljoonan' vuoden ratsastustauon jälkeen kylmiltään kahden ja puolen tunnin issikkareissulla (islanninhevoset) ja kuinka kipeäksi tulinkaan!? Mutta ihanaa se oli!♥
Olen kirjoittanut ja kertonut siitä kuvineen täällä:
https://stansta.blogspot.com/2015/06/stansta-ratsailla.html
Sinähän oikeasti OSAAT piirtää!! Melkoinen lahja sinulla tuollainen taito!
VastaaPoistaMinä olen monenlaisten eläinten ystävä ja minusta hevonen on kaunis ja viisas eläin. Kaikkia eläimiä on kohdeltava aina hyvin.
Niin on! ♥
PoistaPiirtämisestä niin tiedä, mutta kiva on pitkästä aikaa kokeilla. Hevoset ovat kauniita ja ihania!!!
Tallityttö-vaihe taisi minullakin on nuorempana, mutta lähinnä katselin laidalta kun toiset hoitivat hevosia ja yritin kinuta päästä hevosen selkään. Ja välillä pääsinkin:)
VastaaPoistaKiva kun olet alkanut julkaisemaan hienoja piirroksiasi!
Minulla tallityttövaihe kesti kuusi-seitsemän vuotta. :)
Poista