keskiviikko 4. helmikuuta 2026

Voitko uskoa?

Ihmisen mieli.

Saatan sohaista muurahaispesään, mutta kysyn (taas?) silti: millainen suhde teillä on uskoon/uskomiseen/uskontoihin? Itse matkin edesmennyttä äitiäni: "jokaisella on oma tapansa uskoa, eikä niitä sovi toiselle tyrkyttää". Äiti sanoi, että "tuolla jossain lienee joku, joka vahtii otettuja askelia". Lohdullista. 💗

Aioin kirjoittaa viime viikonlopun laivareissusta, mutta päässä alkoi soida musiikkikappale ja se vei ajatukset mennessään. Ihana! Samalla testasin ensimmäistä kertaa uuden television antamaa mahdollisuutta kuunnella musiikkia sieltä. 💓 


Harvoin kuuntelen kotona musiikkia, jos koskaan.. Ennen tätä uutta telkkaria? Nytkö se alkaa? 

Onhan tuon uuden GoogleTV:n kaukosäätimessä oma YouTube -näppäinkin, vau! 👀 Se toimii!

Jätin kanavan auki ja nyt sieltä soi putkeen romanien laulamia hengellisiä lauluja. Rauhoittaa ja samalla herkistää. ♫♪. 


En muista, olenko kertonut, että äänessäni on vahva vibra? Pojallani on sama. Tapasin edesmenneen biologisen isäni vain kaksi kertaa koskaan. En laita (tietenkään!) ainutta hänestä minulla olevaa kuvaa tänne, mutta aika "tumma" oli? En tiedä. Enkä voi enää kysyä, paitsi biologiselta äidiltä, mutta en usko hänen vastaavan.

Voi haikeus! Sairastelu vie näemmä voimat ja vetää herkäksi. Tsäh. 😢 Vastaisikohan Liskonainen puheluun? Uskon, että hänellä olisi auttava käsi hengelliseen mielialaani. Kokeilen.

Vastasi!! 💖 Kirjoittakon nainen oman näkemyksensä kommenttilaatikkoon. Kiitos puhelusta!

Arvatkaapa särkeekö päätä? Tsiihh.

22 kommenttia:

  1. Nythän teit hyvän kysymyksen! Itse uskon ihmisyyteen, inhimillisyyteen. Mun "uskonto" on pyrkiä olemaan tarkoituksellisesti loukkaamatta ketään (huomannut, että joskus se on "onnistunut" tarkoittamattani kyllä, valitettavasti - mutta onneksi voi pyytää anteeksi, jos tulee asia tietoon vain) ja elää muutkin huomioiden. Kaikkia ei voi miellyttää, eikä siihen sentään pyrikään, eli "joku raja".

    Silti itseäni ihan hirmusti kiinnostaa, että MIKÄ saa ihmiset uskomaan eri uskontoihin ja niiden opetuksiin. Tunnetasolla en vain itse kykene moisiin. Olen saanut parista jehovaperheestä hyviä kavereita, ja keskustelut pakkaavat aina kääntymään uskonasioihin heidän kanssaan. Pyrkivät olemaan tuputtamatta, kunhan nyt kuljetaan asioita heidän katsantokannan kautta. Toinen perhe (eivät muuten ole toistensa kanssa tekemisissä, kun ovat ihan eri alueilta) on ollut luterilaisia ennen, mutta kääntyneet jehoviksi raamatuntutkimisen jälkeen. Itseäni vähän näissä kolahtaa aina se, että heillä on OMA raamattu, mikä on kirjoitettu aanauksen eri tavalla kuin esim. oma hääraamattu, että miten paljon sitä "kirjoitettua sanaa" saikaan muokata?

    Mutta joo, kukin uskokoon, mikä hyvältä tuntuu. Jos tuntuu pahalta, niin (ehkä) jottai tarttis tehrä?!

    Ja vieläkö oot kipeä? Päänsärky on tosi ikävä kaveri kyllä. Pitäisi säästellä nyt silmiä ja kuunnella vain enemmän - kun on siihen mahdollisuuskin. <3

    VastaaPoista
  2. Minä en ole uskovainen, enkä perinteiseen tapaan uskonnollinenkaan, mutta olisiko henkinen oikea termi. Enkeleihin minä uskon tietenkin, ja siihen että meidän poisnukkuneet eivät poistu täältä muuten kuin fyysisen olomuodon osalta. Jollain tasolla toivon myös, että pahoille ihmisille on oma paikkansa kuoleman jälkeen, tervemenoa helvettiin hitlerit ja eppsteinit.
    Minä heittelen pyyntöjä ja kiitoksia tuonne yläkertaan, ja aika usein sieltä saa vastauksen. Äiti on käynyt kuoleman jälkeen unessani kertomassa, että hänellä on hyvä olla, isä istumassa sänkyni reunalla niin että Viivikin tajusi, että siihen joku tuli. Ja sitten on tietysti henkioppaani Kerttu, ilman Kerttua olisin ajanut monta pahaa kolaria. Ja monta muuta asiaa Kerttu on käynyt sanomassa mulle.
    Äiti aina sanoi, kun mulla oli jotain vaikeuksia elämässä: minä laitan kädet ristiin täällä. Se tuntui turvalliselta ja lohdulliselta.
    Onpa sulla hieno telkkari! Nauti etenkin nyt kun oot kipeä. Kerttu sanoo, että korona se on 😄

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Liskis, juuri se Kristus, joka kaikkien luonnonlakien vastaisesti lensi hyllystä käytävälle ilmoittaakseen, että kaikki meni hyvin.

      Poista
  3. Olen Minzin kanssa melkoisen samaa mieltä uskonasioista ja toimin aika samalla tavalla. Olen luterilaisen seurakunnan jäsen, mutta viime vuodet olen käynyt kirkoissa vain läheisteni häissä ja hautajausissa sekä viime kesänä lapsenlapseni rippijuhlissa.
    Nyt saat halutessasi kuunnella mieleistäsi musiikkia telkkarista. Minä olen aina kuunnellun musiikkia. Tuolla hyllyillä on melkoisesti kaikenlaisia äänilevyjä ja jo vuosia olen kuunnellut musiikkia myös youtubesta.
    Toivotaan, että yskäsi ja päänsärkysi alkavat helpottua mahdollisimman pian.

    VastaaPoista
  4. Kulta, me puhuttiin sun kanssasi pitkään.
    Sanoin että on tärkeää erottaa usko ja uskonto. Kristinusko ei ole ainoa usko, luterilaisuus ei ole ainoa kristinusko.
    Olisi tärkeää muistaa kunnioittaa lähimmäisen uskoa olipa se mikä hyvänsä, vaikka se poikkeaisi omasta USKONNOSTA. Uskolla ja uskonnolla on valtava ero.

    Tärkeää on - kuulostaa varmaan kerettiläiseltä kun tälleen uskovana kristittynä sanon - saavuttaa rukouksella tai mietiskelyllä, millä hyvänsä, rauhallinen ja hyväksyvän läsnäolon tuoma ZEN -tila.

    VastaaPoista
  5. En ole kristitty, omaan seurakuntaan kuulun. Mun usko on enemmän arjen tapoja ja perinteitä, eikä siinä tunneta käännytystyötä. Kuitenkin, eiköhän tää koko maapallo ja avaruus ja universumi oo jotain aivan käsittämätöntä, enkä usko pätkääkään että sen olisi kukaan luonut. En myöskään usko kuoleman jälkeiseen elämään. Uskonnon nimiin on tapettu eniten ihmisiä maailmassa, joten se siitä uskovaisten armosta ja hyvyydestä.
    Tuohan oli hauska keksintö, että telkun kautta voit nauttia musiikista! Mulla liki aina kuulokkeet ja niissä äänikirja, kivempi tehdä kotitöitä, olla lenkillä jne.
    Edelleen paranemista!
    -@

    VastaaPoista
  6. Minä olen samoilla linjoilla sinun ja äitisi kanssa, vaikka työni teinkin seurakunnan leivissä ja yhä edelleen olen virsikirjatöissä aina silloin tällöin.

    VastaaPoista
  7. Usko on henkilökohtainen asia. Itse olen luterilainen, uskon Jumalaan ja Jeesukseen. Samalla se tarkoittaa sitä, että en ole oikeutettu tekemään tai sanomaan toiselle sitä, mitä en toivoisi itselleni tai läheisilleni, riippumatta toisen uskonosta tai uskonnottomuudesta.
    Olisi hauskaa kuulla lauluasi. Tuskin laitat sitä tänne, mutta toivoa saa ; )
    T. Nemppu

    VastaaPoista
  8. En viitsi sanoa suoraan, mitä mieltä olen uskonnoista, koska joku saattaisi loukkaantua. 🫣 Mutta usko sinänsä (ilman mitään uskonnollisen "laitoksen" asettamia raameja) on minusta jokaisen henkilökohtainen asia ja voi tarkoittaa laajemmin ajateltuna myös henkisyyttä, ja uskon kyllä ymmärrän.

    Flunssa taitaa vaivata sinua siis edelleen. 😕 Voitko kuvitella, että minulla oli yöllä kurkku kipeä ja nenä tukossa, ja räkää tulee taas vaikka muille jakaa. Näyttää siis siltä, että mulle on tulossa flunssa osa 3 – juuri kun luulin parantuneeni. En yhtään enää jaksaisi. 😫

    VastaaPoista
  9. Olen eronnut luterilaisesta kirkosta kauan sitten enkä harjoita mitään muutakaan uskontoa. Joinakin vuosina kävin ystävien kanssa bahai-uskovaisten tilaisuuksissa. Pidän niistä ohjeista ja opeista, joita raamatussa on koskien hyvää elämää ja lähimmäisen rakkautta. 💕 Niiden mukaan pyrin elämään, kaipaamatta kirkonmenoja tai mitään rekvisiittaa. Kaikkein vähiten kaipaan moraalisaarnoja, tuomitsevaa asennetta tai hurskastelua ympäristöltä. Kiva joskus jutella jehovan todistajien kanssa kunhan eivät ole tuputtavaa sorttia 🙂

    VastaaPoista
  10. Itsellä on äidinpuolen suvun vahna herätysliikkeellinen uskonnollisuus läsnä lapsuudessa. Isoäitini oli syvästi uskovainen ja hänen kanssaan kävin ihan teini-ikäisesti asti telttakokouksissa. Ja isoäitini oli kyllä maailman avarakatseisin ihminen. Oli muutamia asioita joita hän ei sietänyt mutta esim oma avoliittoni lapsineen ei ollut ihmetyksen asia.
    Itse en kuulu mihinkään kirkkoon ja kaikki lapset ovat kasvaneet elämkatsomustiedolla ja protu-leirillä.
    Minä näen uskonnon enemmän yhteiskuntia rikkovana ja väkivaltaa tuottavana kuin rauhaa rakentavana.
    Luulenpa että oma ja lasteni maailman kuva on erittäin uskontoja ymmärtävä, koska näistä asioista on paljon kotona keskusteltu ja maailmalla kaikissa uskonyhteisöjen kirkoissa vierailtu.

    VastaaPoista
  11. Sanat "vibra" ja "tumma" selittää, miksi et julkaise kuvaa. Selittää ehkä sinunkin elämäsi kulun.
    - juuli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ymmärrä kommenttiasi? Kerroin, että minulla on yksi ainoa valokuva edesmenneestä biologisesta isästäni - miksi laittaisin sen tänne?
      Ja miten nuo kaksi sanaa vaikuttaa elämäni kulkuun? Olisi kiva, jos voisit tarkentaa/selventää?

      Poista
    2. No juuli tarkoittaa romaneilla yleensä nuorta naista. Eipä sitä kuvaa tarvitsekaan tänne laittaa. Sen mitä olen seurannut kirjoituksiasi niin vaikutat juurikin romanilta. Näin se vaan on. Kerran tulin tuntemaan erään "leifin" ja hän kyllä oli muuten mukava tyyppi. Möi mulle vaan paskan auton. Oli oma vikani.

      Poista
    3. En ole romani (nimityksessä ei ikärajoja ole). Jos biologinen isä oli edes osittain, niin se lienee periytynyt? Ei muuten, mutta lauluääneen. Mikähän kirjoitustyylissäni viittaisi siihen, että olisin?

      Poista
  12. Lähdin aamulla polskimaan sen jälkeen kun olin lukenut tuon uskontokysymyksen ja altaassa mietin kerran jos toisenkin suhdettani uskontoon tällä hetkellä. Eli se on aika vaisu enkä käy kirkossakaan kuin harvoin. Mutta koen, että se miten ihminen kohtelee toisia on tärkeintä; tuli se sitten uskon myötä tai mistä tahansa.
    Vieraat uskonnot on aina kiinnostaneet ja se miten uskonto voi viedä "mennessään". Se, että uskonnot synnyttävät myös sotia, väkivaltaa ja kieroituneita riittejä on ikävää.
    Hyvä aihe joka pisti miettimään. Kiitos !

    Ja kukin saa laulaa (jos osaa) ja elää muutenkin niinkuin haluaa ja parhaaksi kokee !

    VastaaPoista
  13. KIITOS kaikille kommenteistanne!! ♥
    Nyt teen poikkeuksen, enkä vastaa niihin erikseen (paitsi Juulille), koska eiköhän niistä tulisi aika samanlaisia keskenään. Olen lukenut jokaisen kommentin ajatuksella pariinkin kertaan. "Näillä mennään".

    VastaaPoista
  14. Uskon karmaan ja Karman lakiin. Uskon myös siihen että kaikki asiat tapahtuu just niinkuin niiden pitää tapahtua, syystä tai toisesta ja se syy selviää ajan myötä. Todettu niin moneen kertaan että karma korjaa ja on turha jäädä märehtimään menneitä tapahtumia vaan katsottava eteenpäin niin kyllä kaikki aina selviää.
    Iloa viikonloppuun!
    -Tiijja

    VastaaPoista
  15. Samaa mieltä äitisi ja sinun kanssa. Jokaisella saa olla se oma usko/asia mihin uskoo tai olla uskomatta , kaikki tyylillään. Kirkosta olen eronnut jo kauan sitten, alle 20 vuotiaana. -helkku

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pääasia, että kukaan ei tuputa omaansa toisille. Kuulun kirkkoon edelleen ja minusta niin pitää kohdallani ollakin.

      Poista

Kiitos kommentistasi!