Hei vaan, hei!
Laiska 💩 . Kaikki näyttää olevan aina vaan "huomenna". Jos nyt syyttäisi jotain itsensä lisäksi, niin nettiyhteyttä, joka on usein yhtä laiska. Meni päivä tai pari ennen kun pääsin kirjautumaan edes Kelaan ja niin edelleen. No mutta...
Tölkkihaasteeseen alkaen 10.03. lisätään 186,80 + 8,30 = 195,10 euroa.
Illan jäätelö oli mustikkaa, vaikka yleensä kaihdan kaikkea mustikkaista. Hyvää oli.
Tiistaina lähdin Meilahteen tapaamaan "Oulun ystävätärtä". Vähän kyllä jäkätin parille tutulle, kun eivät tiedottaneet minulle aikaisemmin, että nainen oli ollut siellä jo toista viikkoa. Okei, "kaikki" olettivat minun tietävän, mutta silti.
Onneksi 'seiska' kulkee taas, niin pääsin yhdellä ratikalla perille. Ja onneksi oli lippu, koska lippujen tarkastajat tuli seuraavalla pysäkillä!
Miksi, oi miksi kaikki sairaalat ovat niin sokkeloisia? Löysin kuitenkin perille ja voisi sanoa "läpsystä vaihto", sillä potilaan äiti miehensä kanssa tekivät juuri lähtöä kohti junaa ja kotimatkaa. Vein tuon kirjan myös.
Viivyin kaksi ja puoli tuntia. Voisi toistaa, että "läpsystä vaihto", sillä juuri kun tein lähtöä tuli lähibaarista tuttu pariskunta. Ja lisää herkkuja.
Tulin kotiin ja pistin perunat kiehumaan.
Jälkeenpäin nauratti...
...se, ettei kastikkeesta näkynyt ainuttakaan paprikaa. 😄
Illan jäätelö oli tuttu ja turvallinen. 😉
Torstaina eli eilen kävin lähiostarilla.
Sen jälkeen sain vihdoinkin selätettyä taas vaihteeksi tiskikasan. Eihän se ollut kuin aloittaa...
Sitten oli tilaa ja puhdas pannu kokata. Kuinka monta kuvaa voi ottaa kahdesta sipulista? Minäpä näytän. 😅 Eka.
Kolmas.
Tein jauhelihakastikkeen.
Kastiketta riittää ainakin kahdelle päivälle.
Voi että, on ne siunaus- ja muistotilaisuus vieläkin ikuistamatta tänne. Jospa saisin aikaiseksi kirjata ne kuvineen alkavana viikonloppuna... Tai heti?
Huh, huokaisin jo tuota sairaalan vierailija"putkea" ajatellessa, mikä kauhistus se itselle olisi. Heh! "Niin" sosiaalinen (epä-) olen. Mutta tiedän kyllä, että toisille se on tärkeää, että vieraita käy. Minä mieluummin olisin vain yksin, ja vieraita silloin, kun tarvitsen jotain (puhtaita vaatteita tms. tarpeita), ei "muuten vain".
VastaaPoistaMies toivoo, että joka päivä kävisin, vaikka sitten vain tuijotettais seiniä, jollei juttua synny (no, syntyyhän sitä, mutta tahtoo toistaa samoja ratoja aina; eli ruokaan liittyvää, hah). Minä en niin siitä höpötyksestä välittäisi.
Tuosta sipulien kuvausputkesta taas tuli mieleen, miten itse myös otan aina kokatessa (kun se ON harvinaista itsellä) kuvia joka vaiheesta, ja sitten jälkeenpäin naureskelen, että vain pari olisi riittänyt (niistä kymmenestä), ja loput siirtyy roskakoriin. Ei ihan kaikkea tule säästetyksi, sentään. =P
Mutta kastikkeesi näyttää kyllä TOSI herkulta! Juu, nyt on nälkä!
Kyseinen potilas on tosi sosiaalinen ja Luojan Kiitos hänellä on (oli, koska kotiutuu tänään) yksityishuone. Äitinsä asuu aika kaukana Länsirannikolla ja pariskunta palasi juuri Madeiralta, joten oli mahtavaa, että ehtivät tapaamaan! ♥
PoistaSilloin reilu vuosi sitten, kun olin itse sairaalassa, niin oma Poika oli ainoa vieras.
Pirhana: rappukäytävässä on joku teholattiasiivous ja pitäisi välttää siellä liikkumista, plaah.
Kun olin pieni, mummu vei minut katsomaan tuttuja sairaalaan. Niin tekivät kaikki muutkin kylällämme. Joten ihan samanlaisia herkkukasoja kertyi yöpöydälle!
VastaaPoistaKyllä nuo herkut siellä kelpaa! Just juteltiin siitä, ettei enää saa hedelmiä saati edes aamupuuroa, pyh.
PoistaPiti heti googlettaa toi Rafaelin enkeli kirja , vaikuttaa lukemisen arvoiselta !
VastaaPoistaKivaa syksyn alkua 😄
Kiitos!
PoistaMikä koomista, niin minulla oli kaksi pokkaria, jotka molemmat sain Rovaniemeltä. Toinen äidiltä ja toinen äidin parhaalta ystävältä. Kaksi kertaa aloitin lentokoneessa, kunnes luin kotona kokonaan.
Täällä sataa, mutta mukavaa syyskuun jatkoa sinnekin!
Sairaalassa makaaminen on siinä määrin tylsää hommaa, että herkut ovat tarpeen tuomaan iloa ja makua sairastamiseen.
VastaaPoistaMukavaa, että blogger näyttää taas toimivan. On paljon helpompi lukea ja kommentoida muiden juttuja, kun ne ilmestyvät lukulistalle.
Jep. Sairaalassa makaaminen tuttua.
PoistaHei anteeksi, kun en ole jaksanut(?) sinunkaan blogiin! Koitan tulla...
Älä suotta pyytele anteeksi. Sekin on jo mukavaa, että käy lukemassa toisten blogeja. Olet itse kiitettävän aktiivinen bloggaaja. Aina ei ehdi eikä jaksa käydä kommentoimassa muiden blogeja. Varsinkin, kun useimmilla meistä lukulista on hyvin pitkä.
PoistaNiinpä. Ja kiitos! ♥
PoistaMinulla on sellainen mielikuva että sairaalaan viedään useimmiten tuliaisiksi viinirypäleitä :-). Mikä ettei kun ne on helppoja syötäviä.Niinkuin banaanitkin. Ja niitä samoja vien myös ihan joka kerta kun menen Äitini luo hoitokotiin. Ja mandariineja kun niistä erityisesti tykkää;jos eivät ole liian happamia :-).
VastaaPoistaViimeksi kun olin Taysissa yhden yön niin olin siitä stressaantunut kun verhon takana oli nuori nainen jolla kaksi kaveria ja jotka pälätti ja kikatti kovaan ääneen koko illan. Häiritsi kun olin väsynyt ja olisin vain halunnut nukkua.
Yhden hengen huone on luksusta !
Hyvin selätit TAAS tieskivuoren :-).
Lempeää lauantaita !
Kiitos!
PoistaLempeästä tiedä, mutta joo. Pyykit koneessa, jotta olisi huomenna puhdasta päälle laivalle. 😆
Mukavaa laivailua tänään !
PoistaKiitos!
PoistaOma moka, että väsyttää....
Tiedätkös, tunnut niin empaattiselta ihmiseltä, että uskallan avautua sinulle tilanteestani yön taas sairaalassa valvoneena. Pitäisi ehkä löytää joku taho, jolle jutella...
VastaaPoistaMieheni on siis loppusuoralla vaikean sairautensa kanssa, mutta onhan tässä ollut jo ~1,5 vuotta aikaa varautua tulevaan. Siltikään se ei tunnu riittävän. Matkan varrella ne vähätkin ystävät (pikemminkin kaverit) on jääneet minulta pois.
Lisämurheena on tuon rakkaan lapsenlapseni paha koulukiusaaminen, joka johti jo rikosilmoitukseen perättömästä ilmiannosta ja kuukausia johtaneeseen selvittelytyöhön viranomaisten taholta. Saatikka mitä lapsi joutui/joutuu kokemaan. Pääseekö enää ikinä käymään normaalisti koulua - ainakaan samassa koulussa. Jää nähtäväksi. Joskus herkimmillä nuorilla aikuiseksi kasvaminen on vaikeaa.
Olet sinnikäs ihminen ja selättänyt elämässäsi vaikeuksia sekä päässyt jaloillesi. Olet esimerkki minulle(kin) ja toivon, että itsekin tästä suosta joskus nousen.
Anteeksi avautuminen, äläkä loukkaannu. Kiitos kun olet siellä. 🙏
- NN -
En todellakaan loukkaannu. Hus pois!
PoistaVoi perhana!!!
"Joskus herkimmillä nuorilla aikuiseksi kasvaminen on vaikeaa" - tunnistan.
Lähetän sinulle valtavan virtuaalisen etähalin!!! ♥ Voimia toivotan, kun muuhun en täältä käsin kykene.
Koulukiusaaminen on paitsi hanurista, niin liian yleistä nykyään!!!
Täällä saat avautua aina - olen sinuakin varten! ♥
Kiitos, kyyneleet tulee kun edes joku osaa sanoa 7-kymppiselle mummolle jotain. On niin voimaton olo tässä nykynuorison... ihan kaikessa.
Poista🥰
PoistaNN:lle Hannilta isot sympatiahalit ❤️
VastaaPoistaMinähän en ole muuten joutunut olemaan sairaalassa useampaa päivää kuin 1980-luvulla umpparileikkauksessa, sekä synnysosastolla, kaksosten raskausaikana muutaman päivän veritankkauksessa kovan anemian vuoksi. Itse ajattelen, että jos olisin kovin sairas, en haluaisi ehkä ketään vierailulle, muuten kyllä.
Jyväskylässä mut siirrettiin leikkauksen jälkeen keskustassa olevaan entiseen ortopediasairaalaan, ja kaverit tietenkin kävivät mua viihdyttämässä. Oli ihan kamalaa, kun me kaikki oltiin kovia nauramaan, ja he tiesivät, että nauraminen sattuu, joten he tulivat ovesta sisälle kuin hautajaissaattue, ja se sai aikaan täydellisen repeämisen joka kerta. Onneksi ei tikit revenneet, minä ja kaveri vain.
Hyvät kokkaukset, ja reipas Stansta, kun tiskasit.
Mun hoitoeläimet lähti eilen 🥺 Kukaan ei tullut aamulla taputtamaan poskelle, tai vaatimaan aamulenkille.
Kiitos Hanni 💚
PoistaMeillehän kävi tuon mieheni kanssa joskus perinteisellä kalareissulla melko huonosti. Oltiin siis Evolla eräässä mökissä - varattu viikoksi.
Tapahtui niin, että miehelle tuli kovat kivut enkä nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin tilata ambulanssi sinne korpeen.
Lanssi tuli Hämeenlinnasta sitä kautta, josta en tiennyt, että sillä reitillä oli silta poikki. Useiden soittojen jälkeen pääsivät perille mutkien kautta ja lopulta lähettivät hänet Hämeenlinnasta Jyväskylän Novaan, jossa reissussa umpisuoli kerkisi puhjeta,
Minä jäin mökkiin yksin syysyönä pelkäämään. Auto oli pihassa eikä minulla ollut ajokorttia.
Seuraavana päivänä tytär tuli kaverinsa kanssa pelastamaan mummon. Maksoin bensat,
Siis kommentin kirjoitti - NN -
PoistaPedanttina ihmisenä harmittaa nuo pilkut vaikka pitäisi olla pisteitä. Näen aika sumeasti (anteeksi Hanni), koska silmälasit jäivät sairaalaan. Osasin kuitenkin aikoinaan sokkokirjoituksen ja 10-sormijärjestelmän. Nyt ei enää onnistu, koska kädelle tapahtui jotain joskus.
Poista- NN -
NN:lle: huh, olipa tuo kova paikka, monta jännitysmomenttia ennenkuin mies pääsi sairaalaan ja sinä pois korvesta. Ei ihme että pelotti.
PoistaTunnistan tuon pedanttiuden, ja kirjoitan välillä aivan päin seiniä, puhelin sitten vielä korjailee omiaan. Olen huomannut, että ketään muuta ei häiritse, itseä vaan. Tunnistan myös tuon näön hämärtymisen, kirjoitin blogiini silmälääkärikäynnistä, joka poiki lähetteen silmäpolille sairaalaan, kutsua odotellessa.. toivottavasti ihmiset käyttävät heijastinta ja valoja pyörässä, kun Hanni on liikenteessä 😀
Kommentti uudelleen: Vastaanpa tännekin nyt kuvani kanssa vaikka sitä häpeilen.
PoistaNo joo. Meikäläisen puhelin ei korjaile mitään vaan vastaan virheistäni itse. Minulla on ikivanha Nokia 206, mitä joskus on ihmetelty, koska työurani tein tietotekniikan parissa.
Ja Stanstalle: Anteeksi, kun tämä keskustelu oli nyt sinun "tontillasi". Ei toistu. 😐
Poistin kommenttini sen takia, kun en muistanut mainita, että ole se - NN -
Stansta ihmettelee, että ketkä mammat on vallanneet blogin ja mellastavat täällä kuin viimeistä päivää 😅
PoistaHaha, Stansta sietää mammat ihan helposti! Senkun meuhkaatte!!! Tontti on avoin ja vapaa... 😅 ♥ ♥
PoistaIhana syyslehti! Täällä koivikosta lehdet lentelevät ja maan
VastaaPoistavaltaa keltaisten lehtien valtakunta.
Juuri ajattelin mitähän tekisi ruuaksi, sinulla niin herkullisesti pilkotut raaka-aineet.
Nam! nyt on hyvät sairaala eväs tuliaiset ja hyvä kirjakin pöydällä, olen tuon lukenut.
Mukavaa viikonloppua!
Kiitos!
PoistaToivottavasti huomenna olisi sen verran seesteistä, että saisin sinulle muutaman merikuvan..........