Evästä, Alanya, Turkki

En syönyt reissulla paljoa, mutta jotain sentään.

En ole ruokakeskeinen ihminen. Oikeasti. Ja lämpö vie loputkin ruokahalut. Meillä kuitenkin oli huoneisto jääkaapilla, joten kävimme marketissa.

Ostimme mm. valmiiksi paistettua kanaa (tavuk döner) sekä salaattia (Rus Salad).

Kurkut ja tomaatiti maistuvat Turkissa enemmän kuin Suomessa.

"Kippurajuusto" on hyvää. En osaa verrata makua mihinkään.

Pehmeää, mietoa, maukasta.

Alle ostimme litteää leipää.

Yritimme rullata leivät huonolla tuloksella.

Syötyä tuli kuitenkin. Tai no, T.K. söi omansa ja minä vain näykin.

Hotellipakettiin kuului aamiainen. Tarjonta oli superia. Oli munat, makkarat, juustot, myslit, hedelmät, kaikki. Ekstraa oli tyyppi, joka paistoi pyynnöstä livenä lettuja, crepe'sejä sekä omeletteja kinkulla.

Oli kahvikone, mehua ja teetä.

Itse olen huono syömään heti aamulla(-kin), mutta parhaani yritin.

Ensimmäinen paikallinen ruokailu tapahtui Sayan Kardesler'issa, jossa sai kanakebeb-rullan valitsemassaan koossa. (5/7 TL eli kolmasosa euroina - ei siis juuri mitään)

T.K. valitsi isomman ja söi kaiken. Itse otin pienemmän, josta jäljelle jääneen puolikkaan heitin parin päivän päästä jääkaapista roskiin. Pahoittelen.

No mutta, kokemus. :)

Juttu jatkuu...

Atak hotel, Alanya, Turkki

Päästiin perille aamupäivällä 03.09.2016 ja saimme huoneen 304.

Ensivaikutelma hotellista oli rakastettava. Ihanan erilainen kuin ne lasihelvetit, joiden ohi olimme tulleet. Tästä hotellista huokui lämpö ja ystävällisyys.

Saimme huoneen kolmannesta kerroksesta. Lukon kanssa oli hieman ongelmia.

Huone sijaitsi ihanteellisessa kohtaa; siitä näkyi altaalle, mutta äänet eivät häirinneet.

Toisella suuntaa näkyi vuoret, joiden päälle mahdolliset pilvet jäivät. (ylin näkyvä parveke oli meidän)

Tien toisella puolella rakennettiin taloa. Oli hurjaa katseltavaa kuinka paikalliset miehet hilluivat telineillä varvastossuissa ilman valjaita, kypäriä ynnä muita turvavälineitä.

Mainittakoon tässä välissä, että lentokentällä kolme kartsaa West'iä maksoi 49,50 euroa.

Pahoittelen huoneistosta ottamieni kuvien laatua.

Toisessa huoneessa oli parisänky sekä keittokulmaus jääkaappeineen. T.K. majottautui siihen. Samasta huoneesta pääsi parvekkeelle.

Kuten jo mainitsin, niin parveke oli hyvään suuntaan. Muut vaihtoehdot olisivat olleet altaalle, baariin tai takapihalle päin.

Itse sain ns. oikean makuuhuoneen, joista toisen sängyn otin käyttööni. Toiselle sängylle majottautui matkalaukkuni. Kaappi- ja laatikkotilaa oli runsaasti. Liikaakin yhdelle.

Tilava vessa suihkukaappeineen oli huoneiden välissä. Lämmintä vettä riitti sopivasti.

Olisimme toki mahtuneet samaan huoneeseenkin, mutta olihan tuo luksusta, että saimme omat huoneet.

Pihalla oli aktiviteetteina mm. biljardi ja pingis. Emme hyödyntäneet kumpaakaan.

Olen ehkä itsekäs, mutta olin tyytyväinen, ettei hotellissa ollut kuin yksi lapsi. Hänkin sen verran iso, että viihtyi iltaisin isänsä kanssa lastenaltaalla.

T.K:n "painostuksesta" varasimme ajan hotellin turkkilaiseen saunaan eli Hamam'iin heti ekaksi illaksi.

Kyllä kannatti! Hiottiin saunassa ihan uskomattoman paljon. Kaksi tyttöä pesi meidät ja minä otin vielä öljyhieronnan päälle. I-HA-NAA!!!

Henkilökunta hotellilla oli mukavaa. Tuo tyttö ei juurikaan osannut englantia, mutta eipä se haitannut (kuten kuvasta näkynee).

Joka hotellilla on huumorityyppi ja nyt se oli kuvan "Erkki". Kysyi mistä olemme ja vastauksen saatuaan tokaisi suomeksi "miksi". Heh.

Annan kyllä hotellille kympistä yhdeksän.

Miinusta paikka saa siitä, että baarista pitää mennä uima-allasalueen vessaan, joka oli kyllä siisti. Äänieristys oli kaikuvasta aulaholvista johtuen heikko.

Hotelli sijaitsi silleen helpossa paikassa, että kun osasi sanoa, että päälinja-autoaseman vieressä, niin löytyi.

Olisin valmis lähtemään samaan hotelliin vaikka heti!

Toki minulla oli taas iltoja varten kynttilöitä mukana. Ja kahvilikööripullo Tallinnasta - loput jäi tippien kera jääkaappiin...

Reissustoori jatkuu...

-Stansta-

(Kuva kaapattu FB:sta, sorppa)

 

Lähtö Alanyaan, Turkkiin

Aamu oli 03.09.2016.

En nukkunut lähtöyönä ollenkaan. Kamat oli pakattu, suihkussa käyty ja kaikki valmiina. Matkaseurani T.K. tuli sovittuun aikaan talomme eteen ja Tuppo saattoi minut laukkuineni alas. Epsoo saapui ja hyvästelin Tupon. Nousimme kyytiin ja ajoimme Helsinki-Vantaan lentokentälle.

Teimme lähtöselvitykset sun muut ja törmäsimme tuttuun pariskuntaan J&D, jotka lähtivät samaan aikaan viikoksi Kos'ille Kreikkaan. Käytiin yhdessä kahvilla.

Lentokoneessa saimme vierekkäiset paikat ja minä pääsin ikkunapaikalle.

Vaikka minulla oli repussa mukana Tuc-suolakeksejä, niin innostuin ostamaan leikkelelautasen. Yhdessä tuhosimme sen.

Ostin myös ennestään tuntemattoman pullon juomaa, mutta se ei ollut hyvää.

Menomatka tuntuu aina paluumatkaa pidemmältä, mutta auringon noustessa fiilis oli loistava. Kaikki edessä!

Koneessa oli suomalainen henkilökunta, joka järjesti arpajaiset.

Voitin kolmella sydämellä ja kolmella palmulla uudet arvat, joilla en enää voittanut.

Noin kolmen ja puolen tunnin lentämisen jälkeen allamme siinsi Antalyan kaupunki.

Pääsimme ulos koneesta ja se ihana kuuman kostea ilma "löi" kasvoillemme. Ihanaa!

Kuljimme lentokentän poikki...

...ja etsimme meidän bussin. Saimme laukut kyytiin ja paikat heti kuskin takaa.

Ajomatka Antalyasta Alanyaan kestää pari tuntia.

Pysähdyimme matkalla kerran. Jotkut hakivat syötävää, toiset juotavaa, poikkesimme vessassa ja tupakoimme ennen bussiin paluuta.

Reitillä pysähdyttiin neljällä hotellilla pudottamassa porukkaa. Jokaisen kohdalla totesimme T.K:n kanssa, että "ei meidän paikka". Olivat aivan liian kliinisiä lasipalatseja meidän makuun ja liian kaukana Alanyan keskustasta.

Viides ja viimeinen pysähdys oli meidän hotellin luona ja rakastuimme paikkaan välittömästi. Siitä seuraavassa jutussa...

Nyt pitää alkaa pukemaan sillä minulla on aika terveysasemalle. Siitäkin lisää myöhemmin. Paljon on tulossa tekstiä ja kuvia!

Niitä odotellessa - voikaa hyvin!