Kevätsipulia, possua ja iltalenkki

Tänään tuulee enemmän.

Laitoin juuri facebook'iin kysymyksen kuvan kera, että "mikä tämä on?". Sain vastauksena torvi- tai kalliokielo. En ole ikinä kuullutkaan, mutta minä mitään näistä tiedä muutenkaan. 🌿

Mutta tämän minä tunnistin, vaikka en ole vuosiin tavannut. 💚

Keittiössä oli illalla kuuma. Hiki virtasi, kun aloitin siitä kevätsipulista.

Pistin pussiin ja pakkaseen. Tälle ja aiemmin pakastetuille purjoille sekä sipulin varsille on 'ajatus'.

Olin ottanut samasta paikasta 700 grammaa marinoitua possua sulamaan. Hävikkiruokajaosta saatu.

Paistoin kaikki kerralla, otin osan sivuun ja lopuista tein sipulin sekä paprikan kera kastikkeen, jonka pakastin. Oli vähän turhan reippaasti voita ja öljyä, mutta kun aikanaan sekoittaa mukaan vaikka riisiä, niin eiköhän siitä syötävää tule? Vaikka uunin kautta.

Kuorin ja pilkoin kolme porkkanaa, neljä pientä perunaa, palat lanttua ja bataattia. Ja vähän nahistuneen punaisen suippopaprikan.

Muhitutin niitä pannulla.

Lisäsin sokeria (koska hunajasta oli tullut "eilinen"), mustapippuria sekä rakuunaa.

Keitin tilkan vettä lihaliemikuution sekä kuivatun lipstikan kera. Pilkoin puolikkaan chilin ja lohkoin punasipulin.

Sekoitin muut keskenään, mutta lisäsin punasipulilohkot vasta ympäri voideltua uunivuokaa.

Lisäsin lihaliemen sekä lopun kuohukerman. Nämä oli uunissa (+225 C) noin kaksikymmentä minuuttia.

Pilkoin banaanin.

Otin vuoan uunista ja kippasin banaanipalat päälle.

Painelin banaanit sekaan, laitoin kannen päälle, laskin asteet 150:een ja pidin pataa uunissa vielä puolisen tuntia.

Maistoin yöllä kotiin tultua lusikallisen, mutta en voi vielä kehua. Kohta voinen... 😉

EDIT. Niin hyvää, että ihan kuin olisin omaan makuun tehnyt..! Makeaa ja vähän tulista, pehmeää ja mureaa. Nam. 😋

Koko illan kuului jumputi-jumputi, kun Suvilahdessa oli Radio Nova -festarit. Lähdin liikkeelle ennen yhtätoista ja kävelin musiikin suuntaan.

Halusin kuulla illan viimeistä esiityjää (Armin van Buuren) ja se onnistui Sörnäisten Rantatien ylittävällä sillalla. Ümm-tsä-ümm-tsä, tykkään humppa-pumppa-teknosta. 😄

Tällä kertaa olin varustautunut muovipussilla: noukin 24 tyhjää tölkkiä ja pulloa. Yhden jätin ottamatta, koska se oli täynnä muurahaisia. Tulipahan tehtyä ihan kivan mittainen lenkki. 👌

Suvisunnuntaita!

Roskia ja ruokaa

Hohhoijaa.

Kävin katsomassa roskapostit: 58 kpl. (Kolme tämän postauksen ensimmäistä kuvaa on FB:sta 'lainattu')

Tulleet vuorokauden aikana vuodelta 2014-15 oleviin postauksiin!? Jotain 'michael kors laukkuja' mainostettiin aina vaan. Naputtelin ne pois.

Olen alkanut katsomaan roskapostit joka aamu ennen kommenttien lukemista. Todella outoa, että sinne kertyy niitä vieraskielisiä kommentteja vuosien takaisiin postauksiin. Ei siellä juurikaan muita ole, paitsi satunnaisesti Sadun tai Susannan kommentteja, jotka tietysti palautan välittömästi. Ja tänään Sartsan kommentti. Ei uskoisi, että vielä kuukausi sitten en ollut koskaan avannut roskalaatikkoa!?

Mitä lähipuiston roskiin tulee, niin siellä ei juurikaan näe muita roskia, kuin tupakan stumppeja. Voisihan "joku" viedä joka penkin viereen vaikka tyhjät säilykepurkit niitä varten (yhdessä lähellä olevassa puistossa on tehty niin). Ne olisi illalla helppo tyhjentää roskapönttöihin. Kuka "joku"?

*     *     *

Edelliseen aiheeseen liittyen: kuulin eilen, että puistoon oli viety joskus jotain 'tuhkiksia', mutta puistotyötekijät olivat keränneet ne pois, hö. Ei sitten.

Kävin eilen puistosta palatessa kaupassa. Ostin poistolaatikosta kaksi kiloa perunoita yht. 2,11 euroa. Tarkemmin ajateltuna; näissä en kyllä säästänyt, mutta tulipahan kannettua.

Keräsin samasta laatikosta pussiin kaksi banaania ja kotimaisen kurkun, ja...

...kevätsipulinipun. Näiden pussille tuli hintaa 0,81 euroa.

Piiitkän pussin sipulit, tai siis lähinnä varret, pilkon illalla talteen.

Ruokatestin saldo on nyt 03.06.23 alkaen 47,32 + 2,92 = 50,24 euroa.

Kuka se päätti tarkistaa kuitin jo kaupassa? Huomasin kotona, että kuitissa oli jotain, joka ei kuulunut minulle. En pelaa mitään online-pelejä. Ei muuta kuin takaisin kauppaan ja sain kuusi euroa takaisin.

Pullopalautuksesta 'tienasin' myös.

Olin ottanut pakkasesta rasian, jossa luki "makea tulinen kanakastike". Rakenteesta näkee, että olin tehnyt kastikkeen koipireisistä.

Keitin riisiä.

Yhteen sekoitettuna tuli hyvää. Tätä riittää vielä täksi päiväksi.

Sen jälkeen on edessä 'sävellystä'. Vihanneslaatikossa on vaikka ja mitä. Paprikoita, avomaankurkkua, jääsalaattia, lanttua, paljon porkkanoita, bataatti, chilejä... Ne pitää hyödyntää. Mutta vasta illalla, sillä nyt lähden ulos. Koitan mennä toiseen puistoon vatsalleen (jos kipu antaa periksi), sillä selkä ja takajalat ovat suhteettoman valkoiset. 

Mitkä rusketusraidat muka? 😅 Kuvassa on siis peukalo, josta sain illalla poistettua vihdoinkin kynsilakan jämät. Kuva toki 'vähän' vääristää...

Kävin yöllä kävelemässä TheBaarissa. Join kolme lasia vettä ja kävelin karaokeystävättären kanssa pois. Hitsi, pitää ottaa AINA pussi laukkuun - oli haastavaa kantaa käsissä matkalta löytyneet seitsemän tölkkiä...

Nauttikaahan päivästä!

Iltalenkki ja sekavia unia

Kuvat ovat tiistai-illan kävelylenkiltä.

Olipa taas aamuyön unet. Tällä kertaa kirjasin niistä apusanat muistiin heti herättyäni.

Yhdessä unessa oli paljon koiria ja niiden pentuja. Kaikki karkasivat ja tuli hätä löytää ne. Joku ilmoitti, että keskellä Hämeentietä on kaksi pahvilaatikkoa. Riensin tutkimaan ne, mutta niissä ei koiria ollut. Jostain koirat löytyivät ja minulle tuli ongelma, että mihin sijoittaisin ne turvaan. Jossain aidassa oli liian isot raot alareunassa ja yritin tilkitä niitä.

Toisessa unessa joku nainen esitteli itsensä 'Päivi Tesla'-nimiseksi ja pyysi keksimään "ne kaksi nimeä", mutta en tiennyt mille. Jäi muistikuva, että nainen olisi ollut edesmenneen ex-vuokralaisen tytär, mutta vaikka hänkin on Päivi, niin sukunimi ja nainen oli eri. Kuka lie.

Kolmannessa unessa seisoin ison laivan kannella ja mietin, että mitähän päässä liikkuisi, jos hyppäisi mereen ja näkisi poislipuvan laivan katoavat valot. Jäisi yksin kellumaan pimeälle ulapalle. En hypännyt.

Neljännessä unessa olin jossain entisessä terveyskeskuksessa, josta oli tehty koulu. Näin ovenraosta, kun opettajat tanssivat letkajenkkaa.. 😅

Sen siitä saa, kun nukkuu aamuyön pätkäunia.

Istuin eilen poikkeuksellisesti jonkin aikaa varjossa, koska törmäsin usempaan tuttuun.

Siirryin sitten toviksi aurinkoon ja viereeni istui "neljätoista vuotta vajaa sata vuotta" -oleva mies, kuten hän itsensä esitteli. Olen nähnyt hänet kerran ennenkin siellä. Mies on helppo tunnistaa Lidl'in lenkkareista. 😄

Kylläpä hänellä riitti juttua, kunhan itse vain avasin keskustelun. Paljon kuulin, mutta eniten mieleen jäi, kun mies kertoi jättäneensä naisystävän tämän sairastuttua dementiaan. Voi olla, että käsitin väärin, mutta silti jäi vähän outo fiilis.

MP viestitti eilen, että oli tulossa työtauolla ennen illan ylitöitä ottamaan yhden oluen baariin, joka sijaitsee vastapäätä puistoa. Lupasi tarjota tuopin, joten kipitin tien yli. Tarjosikin, mutta siinä tuoppiaan juodessa selasi päivän lehdet ja tutki puhelintaan. Kiitos tuopista!

En palannut enää puistoon. 

Tuossa altaassa ei kuulemma ole vettä siksi, että lähellä oli ennen Sokeainliiton työpaja. Pelkäsivat kuulemma, että joku putoisi sinne ja hukkuisi. Näin minulle kerrottiin. Minun mielestäni on tyhmää, että kaikki nuo rakennetut altaat ovat nykyään vedettömiä. Kaiketi turvallisuusriskin vuoksi. Kyllähän niissä ennenkin on lapset polskutelleet ja mukana olevat aikuiset kahlanneet...

Entinen työkaveri näki äidin pussukan kuvan facessa ja laittoi viestiä, että on hukannut tekemäni kännykkäpussukan. Liekö totta, mutta haluaa selkeästi uuden. Mikäs siinä - minähän teen.

Pitäisi ottaa pakkasesta jotain, josta tehdä illalla ruokaa. Sosekeitto riitti kolmeksi päiväksi.

Helteistä perjantaita!

Äidin pussukka ja lisää tölkkejä

Kipu ei ole kiva kaveri.

Niin se vain tämä kylki kipeytyy lisää koko ajan, himpskatti. On varmaan sittenkin joku hiusmurtuma. Otin juuri särkylääkkeen ja odottelen sen vaikutusta ennen päätöstä, mennäkö tänään puistoon vai ei.

Äidin pussukka valmistui eilen. Tai on siitä vielä langat päättelemättä, mutta noin niinkuin muuten.

Tein siihen pienen kahvan, jotta tietää kummasta päästä nostaa. Lankoja ne jämälangatkin ovat eli niitä kului 78 grammaa.

Pitäisi tehdä polvipeitto valmiiksi, mutta en tohdi ottaa niin isoa työtä mukaan puistoon. Mitäs sitten virkkaisin? Jämälankapätkiä on, mutta ne on vielä solmimatta.

Vein eilen ne kaksi kassillista tölkkejä kauppaan.

Minähän odotin ja kappas:

Istuin taas päivän puistossa ja pidin vieressäni pussia tyhjille tölkeille. Niitähän kertyi.

Tölkki-mummo kiittää! 😀

Kiittää myös kaverilta saaduista paprikoista. Mies oli käynyt ruokajonossa, eikä itse oikein välitä noista. Jippii, minä tykkään! Kiitos!

Kotiin tultua söin soppaa ja otin nokoset. Sitten tuli jotenkin happivaje ja lähdin pienelle kävelylle. Ilma oli vielä lämmin, mutta raikas.

Kipu herätti onneksi vasta aamulla. Kaipa minä tallustan sinne puistoon, kun en poiskaan osaa olla. Pitäisi vain keksiä se virkkuu mukaan... Taisin keksiä. Tai no, alun ainakin. Kunhan otan koukun ja lankaa mukaan, niin katsellaan.

Ps. Liisa, koitin vastata sähköpostiisi (tennarilaukku meni viime sunnuntaina), mutta koko läppäri meni tilttiin. Koitan illalla uudestaan.

Mikä on (veden lisäksi) parasta kesäjuomaa?