keskiviikko 29. toukokuuta 2019

Plomari, Lesbos, Kreikka (osa 1. menomatka)

Oikeammin Agios Isidoros, 19.-27.05.2019.


Kerrottakoon, että Ag. Isidoros on pieni kylä noin kahden kilometrin päässä Plomarista. Ja sen, että perillä kohteessa saaren nimi on Lesvos. (Olipa hankala päättää laitanko tunnisteeksi Lesvos vai Lesbos. Jälkimmäinen voitti.)  😎

Lähdimme lentokentälle ihan hyvissä ajoin ja teimme perillä lähtöselvityksen automaatilla. Kuinka tyhmää, että kun siitä automaatista tulee ruumaan meneviin laukkuihin tarvittavat tarrat, niin ei ole paikkaa, jonne voisi jättää laukut suoraan!?

Jouiduimme siis ensin jonottamaan lähtöselvitystiskille ja sitten vielä viemään laukut eri paikkaan. Turvatarkastuksessa oli uskomattomat jonot. Mitä ilmeisimmin juuri siihen aikaan lähti erittäin paljon koneita, joten siinäkin meni aikaa. Taisimme olla Tupon kanssa viimeiset koneeseen menijät, mutta emme sentään myöhästyneet.

Saimme vierekkäiset paikat koneen etuosasta (rivi 7.) ja pääsin ikkunapaikalle. Tapani mukaan kaivoin kutimen esiin. Mainittakoon, että olen saanut mukana olevan langan Helkulta joskus vuosia sitten, kiitos!

Yleensä emme osta aterioita koneeseen, mutta nyt Tuppo oli huomannut jonkun tarjouksen ja "sortunut" niihin.

Tarjolla oli perunaa minulle oudossa muodossa sekä oikein hyvää broileria.

Porkkanaraaste ananaksilla sekä raejuustolla oli raikasta ja hyvää.

Lämpimiä sämpylöitä tarjoiltiin pariin kertaan aterioinnin aikana.

Sämpylöiden väliin oli mukava levittää Oivariinia ja Koskenlaskijaa. Annoksen mukana ollut piirakan palanen ei oikein maistunut. Ruoan jälkeen tarjottiin kahvia ja teetä.

Lento kesti vain kolme ja puoli tuntia.

Vähän oli kuoppaista menoa jonkun sivutuulen vuoksi. Edessäni istui ihanan rauhallinen pieni poika.

Lentokoneemme laskeutui saaren suurimpaan kaupunkiin Mytilíniin. Matkalaukut tulivat hihnalle nopeammin kuin missään aikaisemmalla kentällä. Pääsimme nopeasti "omaan" bussiin ja matkasimme tunnin verran perille hotellille. Ulkona oli jo pimeää, joten emme juurikaan päässeet ihastelemaan maisemia.

Bussin porukka jakaantui kahteen hotelliin. Sisäänkirjauduimme respassa ja saimme huoneidemme avaimet. Raahasimme matkalaukkumme ja itsemme huoneeseen. Kävimme Tupon (ja muutaman muun samalla bussilla tulleen matkalaisen) kanssa hotellin baarissa juomassa parit reissun aloitus- ja perille pääsyoluet. Niiden jälkeen uni tuli nopeasti.

 Olimme siis päässeet perille.

2 kommenttia:

  1. Jaahas, matka on tehty onnellisesti. Piti taas katsoakartasta, missä olette seikkailleet. Näemmä ihan Turkin tuntumassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On tehty ja ihan mukavaa oli. Turkki näkyi parvekkeelta...

      Poista

Kiitos kommentistasi!