tiistai 16. heinäkuuta 2019

Loput laatikot ja kattilakaappi

Sateista huomenta-päivää!


Ei tainnut olla järkevää puuhailla niin myöhään illalla, että uni pakeni aamuyöhön saakka. Tiedättekö sen tunteen, kun onnistutte herättämään itsenne kesken painajaisen? Olin juuri putoamassa korkealta kallionkielekkeeltä, kun sain itseni valveille.

Eilen siis laiskotutti iltaan saakka, mutta sain tehtyä sukkaan kantapään. Jotenkin tuo kyseinen sukka ei tunnu etenevän ollenkaan ja aloin juuri miettimään pitäisikö tehdä joku nopea "välityö" ihan vaan inspiraation saavuttamiseksi...

Olin tyhjentänyt kahdesta alimmasta laatikosta ruoantekovälineet tiskialtaaseen jo edellisenä iltana. Sieltä ne huutelivat pesua, mutta aloin hommaan vasta illalla.

Aloittamista hidasti vielä puolen tunnin puhelu äidin naapurin kanssa ja perään neljänkymmenen minuutin juttelu äidin kanssa. Samaan aikaan pyykkikone pyöritti päivän toista satsia (yksi jätesäkki sekä yksi muovipussi tyhjennetty ja pesty). Miksiköhän minulla näyttäisi olevan ainakin kolmekymmentä huivia, jos riittääkään? Ja vain yksi kaula. 😅

Yäk yäk yäk molemmille laatikoille!

Miten ihmeessä nuo ovat päässeet tuohon kuntoon?

Jos jotain positiivista haluaa keksiä, niin ainakin hommassa näki "työnsä jäljen".

Sai siinä kontata ennen kun edes tuo alataso oli puhdas. Hinkkasin pohjan, kiskot ja laatikot joka puolelta. Puhdasta tuli.

Alemmassa laatikossa "asuu" mm. veitset (on niitäkin ehkä liian monta) ja ylemmässä ruoanvalmistukseen ym. tarvittavat kauhat, vispilät, nuolijat sun muut. Laitoin kuivuneet tavarat paikoilleen aamulla kahvia odotellessa. En muuten tiennyt/muistanut, että omistan pulikan!

Tiedättekö te mikä tämä on? Mihin tarkoitukseen? Minä en tiedä. Ainoa, mitä just nyt tuli mieleen, niin kakkutaikinan hellään sekoittamiseen..?

EDIT. Selvisi jo, että olin oikeassa: kyseessä on Tupperwaren taikinakapusta.

Siinä touhutessa innostuin siivoamaan samalla kattilakaapin. Hyvin likainen oli sekin.

Pesin kaikki kattilat, kannet ja paisto- sekä piirakkavuoat. Tämä "kantti kertaa kantti"-metallivuoka saattaa olla kotoisin lapsuudenkodista, en ole varma. Vein sen ja nupittoman kattilankannen metalliroskiin tupakalla käydessä.

Tällä pikkukattilalla (vetoisuus ehkä viitisen desiä) on sellainen historia, etten varmaan luovu tuosta koskaan. Olimme muuttaneet Poikani kanssa ensikodista ensimmäiseen kotiin Helsingissä (1988) eikä minulla ollut mikroa. Siispä lämmitin Pojan soseet tuossa kattilassa; pieni ja nopea. Vuoden päästä sain joululahjaksi mikron ja kattila jäi kastikekattilaksi. Myöhemmin olen "keitellyt koruja" tuossa puhdistaessni niitä eikä se enää muuhun sovellukaan.

Poistin kattilakaapin keskimmäisestä hyllystä rispaantuneen paperin ja pesin hyllyt.

"Laiska töitään luettelee", minä itselleni muistiin ja siksi, että hyvä mieli otetuista pikkuaskelista säilyy. Hain kaupasta kahvia sekä suodatinpusseja ja samalla piristin itseäni ostamalla puuttuneen tiskiharjan. Tykkään väristä kovasti!

Koska tänään en ehkä voi pestä ikkunoita (sade) ja koska pyykkiä ei mahdu kuivumaan enempää, niin alan kutomaan. Ensin keitän kuitenkin lisää kahvia.

Kiitos seurasta!

2 kommenttia:

  1. Kyllä ne paikat vaan ajan mittaan sotkeentuvat, vaikka niitä ei käytettäisikään. Mutta selviminen ja siivoaminen sulla jatkuu. Hieno juttu!!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!