Viikonloppu, kaksi koiraa ja moottoripyöräilyä

Vajaa viikko heinäkuuta jäljellä.

Perjantaina oli se rokotusaika. Olipa varsin iloinen yllätys, että ratikkapysäkiltä oli ilmainen kuljetus rokotuspaikalle, sillä sinne olisi ollut kävellen yllättävän pitkä matka kiertää. Varsinkin, kun on selkä ja jalat tässä kunnossa. Osuin hyvään kohtaan, sillä pian selän takana oli pitkä jono. Tosin olihan siellä huikea määrä rokottajia, joten homma hoitui nopeaa.

Ei se vartin istuskelu piikin jälkeen tuulesta temmattua ole - joku pyörtyi ja putosi tuolilta. Voihan se olla piikkikammoisen jännityksen laukeaminen, mutta silti. Kyyti toi takaisin ratikkapysäkille. Itse en saanut muita oireita, kun pistoskohta kipeytyi. On vähän vieläkin arka.

Oltiin (kaksi ystävää sekä toisen tytär) perjantai-iltana heittämässä mölkkyä samalla kadulla olevalla hiekkakentällä. Oli mukavaa! Päädyin illalla ystävän luo Vuosaareen, koska hänellä on kaksi koiraa vastuullaan.

Hyvin tulin niiden kanssa toimeen. Nuorempi varsinkin hyöri ympärilläni. Emonsa viihtyi paremmin vessan lattialle käpertyneenä.

Hyvässä kylässä olin, sillä sain aamulla kahvit ja puurot.

Lähdettiin päivällä ajelemaan moottoripyörällä. Kai siitä on viisitoista vuotta, kun olen viimeksi pyörän kyydissä istunut. Jännityksestä ei silti ollut tietoakaan eikä kroppakaan kiukutellut.

Ajettiin Kirkkonummelle Kantvikiin tapaamaan ystävän tuttuja.

Ystävä ajoi asiallisesti eikä pelottanut yhtään.

Kypärä (tuo oikeanpuoleinen) oli minulle juuri sopiva. 

Sääkin oli passeli hommaan mitä nyt vähän tuuli.

Ravintola Purje oli varsin kivan näköinen paikka. Moni oli tullut syömään ja lisää porukkaa saapui koko ajan.

Lähdimme taas liikkeelle. Matkaa koko ajelulle kertyi peräti kaksisataa kilometriä.

Käytiin paluumatkalla vielä Espoossa yhdessä rantaravintolassa ja sitten sai kilometrit riittää. Koirilla alkoi olla jo jalat ristissä.

Jäin vielä toiseksikin yöksi, koska metro ei kulkenut.

Mikäs siellä oli ollessa. Otettiin vähän punaviiniä. 😄

Tulin eilen illalla Omaan Kotiin, koska edessä oli viimeinen työviikko. Homma vaihtui taas ja laitoin pyöreitä tarroja vihkosiin, joiden kansikuva oli muuttunut.

Tuttua puuhaa. Laitoin työaikana viiteensataan vihkoseen kaksi tarraa per läpyskä.

Iltapäivällä oli aika fysioterapiaan. Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksessa ei ollut huolta turvavälien pitämisestä.

Nuori fyssari ohjeisti jumppaliikkeitä ja suositteli syömään Ibumax'ia kuurina vähintään viisi päivää. Kävin tullessa apteekissa, mutta voin aloittaa särkylääkkeet vasta huomenna.

Nyt pitäisi koittaa syödä vaikka ei ole nälkä. En saa kohta syödä enkä juoda kymmeneen tuntiin, koska minulla on aamulla verikokeisiin meno. Uuh, seitsemän aikaan keskustassa, joten on syytä mennä ajoissa nukkumaan.

Enää kolme työaamua, höh. 😨

Mukavia kesäpäiviä!