Punaista soosia ja yöllinen kävelylenkki

Tein soosia pitkästä aikaa.

On hiostava ilma. Taivaalla kulkee sade- ja ukkospilviä auringonpaisteen lomassa. Tulisipa oikein kunnon paukkuva ukkonen ja kaatosade! Ei ole tullut kuin muutama pieni sadekuuro. 

On siis keskiviikko, ja biologisen äidin sisko soitti ja toivotteli hyvää nimipäivää. 💛 Muisti. Äiti ei muistanut. Soitin ja kerroin, että naistenviikko on alkanut. Luetteli, että "Riikka, Saara, Marketta", joten kerroin tänään olevan päivistä se viikon toinen. Pyysi anteeksi, onnitteli ja halasi etänä. Äiti. 💗

Siitä se ajatus lähti, kun tyhjensin soosipurkin lopun pizzapohjan päälle. Ja siitä, että kotoa PITI löytyä kaikki tarvittava. Kaivelin kaikkea esille ja jouduin toteamaan, että hillosokeripussukan pohjalla oli enää muutama murunen jäljellä. 

Lähdin ostamaan lisää. Ihan oikeasti: kilo hillosokeria maksoi 2,79 euroa!?! Onko tämäkään ollut ennen näin kallista?

Olin asennoitunut siihen, että jos hevihävikkilaatikon tarjonta on lähelläkään aiemman päivän antia, niin ostan siitä jotain. Mielessä oli lähinnä perunat ja porkkanat, eikä kumpiakaan ollut. Muutama pussukka basilikaa, jokunen nahistunut iso herkkusieni, tummuneita omenoita sekä pieniä avomaan kurkkuja. Ei kiitos.

Ostin sitten paketillisen vaniljapuikko-jäätelöitä (2,75 €), kun edelliset loppuivat. Samalla hinnalla olisi saanut kahdeksan tuuttia, mutta tykkään näistä enemmän.

Ruokatestiin alkaen 03.06. lisätään 5,54 + 102,04 = 107,58 euroa.

Olen ennen käyttänyt punasipulia, mutta nyt saa keltasipulit ajaa saman asian. Olen käyttänyt purkki-jalapeñoja, mutta (melkoisen tuliset) chilit vetelevät viimeisiään. Säästin kolmesta suippopaprikasta yhden muuhun käyttöön.

Paseerattu tomaatti on näemmä maustettu basilikalla ja oreganolla, mutta se ei haittaa ollenkaan.

Onneksi vilkaisin jotain aiempaa soosi-päivitystä, sillä en olisi muistanut (enkö ole muka kahteen vuoteen tehnyt tuota?) käyttäneeni soosissa omenaa. Juurihan pilkoin ison omenan rasiaan jääkaappiin:

Kaivoin kulmakomerosta liki ikivanhan, äidin ostaman, monitoimikoneen ja alakaapista osat siihen.

Pesin, pilkoin, kuorin, lohkoin ja paloittelin mukaan tulevat sipulit, paprikat sekä chilit. Hih, vihreä chili esittelee häntäänsä?

Hurruuttelin silpuksi ja lisäsin omenakuutiot.

Pienensin tuollaiseksi silpuksi siksi, jotta on paljon helpompaa myöhemmin soseuttaa sauvasekoittimella.

Meinasin ensin laittaa kattilaan oliiviöljyä, mutta sitten meni pupu pöksyyn. 🐰 Laitoin tavallista rapsiöljyä ja haudutin murskaa siinä. Lisäsin paseeratun tomaatin sekä roiskauksen mustapippuria ja annoin muhia puolisen tuntia.

Siinä odotellessa pelastin suht hyvät sipulin varret talteen, vaikka suurin osa oli jo menetetty.

Lisäsin lorauksen väkiviinaetikkaa ja sitä hillosokeria. Kummastakaan ei ole tarkkaa määrää. Kiehautin, otin levyn pois päältä ja annoin muhia muutaman minuutin. Ehdin siinä ajassa vaihteeksi tiskaamaan.

Kuinka osasinkaan valita juuri tismalleen sopivan kokoiset purkit? 

Nyt olisi hillosokeria (ja purkkeja), mutta ei mitään hillottavaa, hö.

Pala pizzaa + pala pannaria = pienet päikkärit. 😴 Hyvin nukutti.

*     *     *

Illalla kymmenen aikaan iski levottomuus. Sellainen, että oli ihan pakko lähteä ulos. Pakkasin 'laukkuun' pari tyhjää pussia ja ajattelin, että kunhan edes kävelen. Taivas oli kirkas ja ilma raikas. Suuntaa en suunnitellut. 

Tämä kohta jotenkin puhutti:

Jatkoin samaa katua, koska olin päättänyt kiivetä kalliolle, joka on lähellä, mutta jossa en koskaan käy.

Huipulla kuvasin ilta-/yötaivaan. Olisipa aina kesä! 🌞

Ei sitä enää ole nuori saati notkea - piti laskeutua varovasti. Lisää vammoja ei kaivata! 😟

Yhdessä toisessa puistossa istui noin kymmenen hengen porukka ringissä. Huomasin heidän selkien takana tyhjiä tölkkejä ja rohkaisin mieleni. Hymyillen menin kysymään, että "saako nuo ottaa?". "Tottakai, ole hyvä" ja minähän keräsin. 

Kiitin, jolloin yksi heistä sanoi, että "odota, ota nämäkin". Keräsin tölkit pussiin, kiitin ja toivotin edelleen hymyillen oikein mukavaa iltaa. "Kiva, kun keräät", se sama heistä sanoi ja vastasin, että "ekoteko ja kävelylenkki". Veikkaan, että hyvä mieli välittyi molempiin suuntiin. 😍

Vajaa tunti välillä reipastakin kävelyä ja kaksikymmentäkaksi tölkkiä. 👍

*     *     *

Ihanaa, nyt väsyttää kunnolla. Pitäisiköhän syödä jotain? Edes pala pannaria ja jäätelö? Minulle hyvää yötä ja pitkiä & sikeitä unia. Teille, jotka mahdollisesti jaksoitte lukea loppuun saakka:

Hyvää huomenta!