Senkin (tupla-) sika!

Puhutaanko possuista? 🐷

Haluatteko tietää, miten yhteen lihakimpaleeseen liittyen otetaan kaksikymmentäkolme (23) valokuvaa? Minäpä näytän, mutta koska en halua sitä lihakuvaa ensimmäiseksi, niin laitan aloituskuvaksi "muuta massaa". 😆  

Sain käsittääkseni kolmipyöräisen joululahjaksi, sillä on olemassa toinen kuva, jossa pyöräilen samassa iässä pitkin samaa olohuoneen lattiaa talvitamineet ylläni.

Olen äärimmäisen iloinen ja onnellinen siitä, että äidin siunaustilaisuudessa mukana ollut serkkuni (äidin veljenpoika) huoli ja haki jo aiemmin tuon taustalla näkyvän ison ryijyn. Kapioarkku puolestaan meni äidin asunnossa vuokralla olevalle pariskunnalle. 💕

*     *     *

Sitten siihen possuun, jonka sain jo aikaa sitten eräältä ystävältä. Otin ulkofileepalan (n. 600 g) ajoissa pois pakastimesta.

Sulatin jääkaapissa pähkäillen samalla kovasti käyttötapaa. Korvatkoon kinkun, ajattelin.

Oli tarkoitus tehdä ihan vain pintaviiltoja, mutta valitsin liian tylsän veitsen. Hups. 😕

Pintamaustoin lihan joka puolelta.

Laitoin pannulle öljyä sekä voita ja siihen mustapippuria myllystä.

Paistoin pinnat kiinni ja laitoin lihan lasivuokaan kannen alle, ja tunniksi uuniin. Luulin, että se aika olisi riittänyt tuon kokoiselle palalle.

Käärin folioon lepäämään ja jäin jännityksellä odottamaan leikkaamista.

Olihan se omaan makuun liian raakaa, mutta söin kumminkin muutaman siivun "kinkkuna" jouluyön lautasellani. 🤶

Olin ottanut samalla pakkasesta samalta kaverilta saamani paketin pekonia. Hetken ajattelin kääriä possun pekonisiivuihin ja laittaa takaisin uuniin, mutta jostain syystä hylkäsin ajatuksen.

Pakkohan pekonit oli pelastaa paistamalla. 🐽

Paistoin koko paketin parissa erässä, jäähdytin jouluisen servetin päällä, laitoin rasiaan ja jääkaappiin.

Olin jo luovuttaa noiden suhteen, mutta luontoni ei antanut periksi. Palautin lihan uuniin pariksi-kolmeksi tunniksi (onneksi!) ja tattadaa, minulla oli rasiallinen nyhtöpossua.

Siinä vaiheessa oli nälkä, joten tyhjensin lautaselle loput jääkaapissa olevat lanttu- ja bataattilaatikot. Niiden päälle nyhtöpossua, mikroon ja sekoitus. Nälkä siirtyi. 😋

Mitäs minä sitten? Pilkoin punasipulin.

Koitin (tuloksetta) pilkkoa pekonipaloja pienemmiksi.

Laitoin ne keskenään pannulle.

Kippasin kaikki nyhdetyt possut mukaan.

Lisäsin Sambal Oelek'ia.

Suurustin vehnäjauhoilla ja paistoin lisää.

Lisäsin pari isoa ruokalusikallista tuorejuustoa.

Purkin ruokakermaa ja kaksi purkillista "huuhteluvettä". Mausteita sekä sinappia, jolla on liitto possujen kanssa. 😇

Näin oli kasassa paistinpannullinen kastiketta.

Ne mahtuivat juuri sopivasti kahteen syvimpään pakasterasiaan. TuplaSiat. 🐷🐷 Ei mennyt yhtään hukkaan. 🐺

Sain vielä raivattua niille tilan pakastimeen ja samalla päätin, etten osta tammikuussa ruokakaupoista muuta, kuin jotain ihan pientä pakollista. Jospa vihdoinkin saisin pakastinta tyhjemmäksi..? 😅 Tuostapa haaste tammikuulle...

Ps. Katsoitteko Tove -elokuvan? Pidittekö? Itse kyllästyin nopsaa, otin vartin tirsat ja sinnittelin leffan loppuun. Vähän kuin Kaurismäen leffoissa, niin tuossakin poltettiin tupakkaa ja nappailtiin juomia ihan koko ajan. Itseäni ei sinänsä haittaa, kunhan pisti silmään. Onneksi elokuvaa ei (kai?) esitetä "tipattoman tammikuun" aikaan..?

Röh röh. 🐷