keskiviikko 15. huhtikuuta 2026

Nappeja ja kauppaa

Hyvä päivä!

Minullahan on telkkari auki aamusta seuraavaan aamuyöhön saakka joka päivä. Vaikka en katsoisi sitä koko aikaa, niin en voi olla kuulematta mainoksia ja niiden rallatuksia. Milloin mikäkin jää soimaan päähän. "Raa raa-ra rapsakkaa, maitosuklaataaa" ja tänään kauppareissulla päässä soi "aina maistuu Mehukatti, se on ihan.." - mikä? Matti? ♫♫♪. 😁

Nappasin aamulla makuuhuoneesta hupparin käsittelyyn. Saatu vaate ei ole välttämättä ollut koskaan päälläni, ja enää ei mahtuisikaan. 

PAKKOhan  nuo napit oli irrottaa ja ottaa talteen! Tökkäsin vain yhden reiän ratkojalla sormeen.

Se kyllä kirpaisi, etten viitsinyt nähdä vaivaa ja irroittaa ihanan värisiä vetoketjuja! Taskujen vetoketjuista otin "vetimet" talteen.

Pistin hupparin nopsaa pussiin muutaman muun vaatteen kanssa ja kiikutin roskiin.

Koska en lähtenyt illalla kauppaan, niin lähdin tänään heti, kun hiukset olivat suihkun jäljiltä kuivuneet. Hetken mielijohteesta kaarsin ensin Alepaan, että jos löytäisin hevihävikkilaatikosta jotain. Miksiköhän sinne oli laitettu kilon perunapusseja, joiden ovh. on 0,99 euroa? En ymmärrä.

Katsoin hyllystä baby-porkkanoiden oikean hinnan (taisi olla vajaa kaksi euroa) ja niinpä nappasin laatikosta kaksi pussia ja niiden kaveriksi kaksi banaania, vaikka olenkin niin monta kertaa päättänyt olla enää ostamatta niitä. Tuppaavat jäämään syömättä.

Maksoin ostokset itsepalvelukassalla.

Siirryin seinän taakse K -market'iin. Koska olin muka päättänyt ostaa bataatin jotain tulevaa soppaa varten, niin olihan se ostettava. Vaikka valitsin pienimmän, niin mielestäni se oli kallis. Alepassa olisi ollut yli euron halvempi kilohinta, mutta hyllyssä oli vain yksi haljennut yksilö.

Ostin samalla kilon perunoita.

Kinkkusiivujen pilaannuttua keksin ostaa makkaraa. Yleensä riittää, että on juustoa, mutta nyt teki mieli. (Kaksi pakettia yht. 4,50 euroa.)

Ehkä siksikin, että ostin hävikkilaatikosta ruisleipää.

Paahtoleipä on välillä hyvää, mutta määränsä silläkin.

Varsinaisella ostoslistalla oli tarjouksessa olevat viinirypäleet. Ostin kaksi rasiaa kerralla, ettei tarvitse pihtailla, kuten niiden luumun kokoisten kanssa.

Kreikkalaisia jogurtteja sai edelleen neljä purkkia neljällä eurolla. Koitin valita muuta kuin mangoa ja persikkaa.

Heräteostos oli mehutiiviste. Persikkaa tietenkin. 😅

Toinen varsinaisen ostoslistan tuote oli tarjouksena 16 rullaa vessapaperia viidellä eurolla. Saatan noutaa vielä toisen säkin.

Koska olen tuskastellut talven aikana paisunutta vatsaani, niin näillähän se lähtee.. 😆 Kaksi pussia viidellä eurolla ja taas voi tuijottaa telkkaria. Tällaisia en ole ennen maistanut.

Tällä kertaa muistin napata ilmaisen Pirkka -lehden.


Ruokatestiin alkaen 01.04. lisätään 42,80 + 0,87 + 24,43 = 68,10 euroa.

Pyöriessäni makuuhuoneessa löysin lautasen. Laitoin Pojalle viestin kuvan kera, että tunnistaako? Ei ollut varma ja luulen, että tämä on edesmenneen ex-vuokralaisen kummipojan tekosia. En voi enää kysyä. 

Mitähän minä tuolle teen? On sentään Arabiaa. 👀

Samalla löysin vankilassa virkkaamani isot lapaset. Näitäkin olen säilönyt tietämättäni vähintään 18 vuotta!? Roskiin.

Löysin myös tummanharmaat miesten villasukat, joita en ole mielestäni itse kutonut. Koska ne ovat ehjät ja napakat, niin pesin ne ja lahjoitan jollekin "peräkammarin pojalle" käyttöön.

Koska katsoin eilen Hannin vihjeestä sarjan Vahtikoirat (kaikki kahdeksan jaksoa putkeen!), niin kutominen jäi vähiin. Jos aloittaisin nyt, niin saattaisin saada enemmän aikaan...

Oi joo, Poika (38 v) aloitti maanantaina opinnot ja laittoi äsken pitkän viestin... Ja soitti perään! Kuulosti ihanan innostuneelta! 💖 Julteltiin aikamme ja sitten hän kysyi lähtisinkö huomenna kävelemään. Pääsee koulusta yhden aikaan ja sitten lähdemme liikkeelle. Ihanaa! Johan minä olen olla möllöttänyt kotona ihan riittävästi.

Nauratti, kun mainitsin viestin pohjalta, että sanassa "vielä" on vain yksi L -kirjain. Poika totesi, että "sä oot aina korjannu - kiitos siitä!". 😊 

Aurinkoa ja hymyjä iltaanne!

20 kommenttia:

  1. Mä ostin ihan luumuja tänään. Ihania olivat, mehukkaita. Eikös se huppari olisi sellaisenaan kelvannut kiertoon, vai miksi napit pois ja roskiin? Heh, hanskat ois olleet kätevät patakintaat!
    Mun ruokaostokset oli tänään nuo luumut, pakastepyttistä pussillinen ja nakkeja ja lihapullia. Koska oon lähdössä pe reissuun ja en jaksa enempää ajatella, kokkaamisen sijaan pesen ja puunaan kolme koiraa. Ystävien tapaaminen ja samalla näyttely, tulee kivaa! Tallinnan liepeillä ollaan, Tagadissa.
    Viimeinen työterveyslääkäri tänään, oon saikulla kunnes 1.5. eläkepäivät edessä. Olisin ollut kait ihan työkykyinen jo, mutta lääkäri sanoi suoraan itse, että jos nyt olisit vaan väsynyt.
    Bataatti on ihan must sosesopassa!
    -@

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huppari oli tullut tiensä päähän. Pesemällä kitistetty ja haalistettu, reporit löpsähtäneet. Lapaset ei ole vielä roskissa, mutta ei ne varmaan patakintaista käy. Polttais sormet.
      Laitoin just vettä kiehumaan. Keitän toisen pussin porkkanoita lopun rakuunan kanssa ja paistan pannulla pastaa voissa. Jos se tekisi pakastimesta ottamastani ruoasta parempaa, heh.
      Taas Tallinnaan? Mikäpä siinä. On sulla urakka pestä ja puunata kaikki kolme koiraa. Arvostan!
      Miksi mennä enää loppuajaksi töihin?
      Katsotaan mihin bataatti päätyy...

      Poista
  2. Kerron vain, että olen lukenut postauksen ja olen iloinen kanssasi 🫂
    Ajattele kuinka monta silmukkaa - tai kerrosta - sun pannulapussa jo olisi 😉
    Huomisesta kävelylenkistä siihen voisi ihan vain hyvän mielen vuoksi virkata/kutoa muutaman iloisen värisen kerroksen 😛
    Anteeksi kun kun kiusaan sinua! Olen oikeasti iloinen ja vaikka en itse saanut tänään muuta aikaiseksi kuin sen kirjoituspöydän, niin suunnitelmia on! Ei kun kävin raapimassa kukkapenkkiä!
    Nyt Pöllö pistää nokan kiinni, ennen kuin sieltä tulee sammakoita 🐸🐸

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiusaa vaan - ei haittaa! 😉
      Tässä mitään virkkaamaan ehdi, kun olen heilutellut illan sukkapuikkoja. Kiva, kun iloitset kanssani, kiitos! ♥ Pöydästäsi tuli tosi siisti!!

      Poista
  3. Lasten kanssa viestittely on melkein parasta herkkua ikinä ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, ja jos siitä vielä seuraa huomenna yhteinen kävelylenkki, niin mikä sen mukavampaa! ♥

      Poista
  4. Miten hienoa, että poikasi innostui opiskelemaan. Sellainen yleensä kannattaa aina ja virkistää ja aktivoi kaikin puolin.
    Siinä sivussa sinuakin :-).
    Nyt vähän ihmettelen itseäni miten olen niin monen monta vaatetta laittanut roskiin enkä ole edes osannut ajatella, että ottaisin niistä nappeja tai mitään muutakaan talteen. Aukko sivistyksessä kertakaikkiaan ! Muutan tapani hetimmiten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen Pojan puolesta niin iloinen ja onnellinen!! ♥ Sanoi totuudenmukaisesti, että on tehnyt niin pitkään (n. 20 v) yötä myöten baarihommia ja kyllästynyt pääsemään töistä melkein aamulla. Nyt, kun kaikilla tuppaa olemaan aiempaa tiukempaa, on ravintoloissakin hiljaista. Tyhmäähän se on seistä siellä toimettomana! Nyt löytyi uusi kiinnostava ala, josta taidan kuulla tänään lisää... Taivas on pilvessä - toivottavasti iltapäivällä ei sada!!
      Äiti opetti jo minun ollessani lapsi ottamaan kaikenlaista talteen (ilmankos koti on tämän näköinen?). Itse irroitteli vetoketjut ja napit (ompeli paljon vaatteita!), isä puolestaan säästi nauhat kengistä. Niitä on itselläkin iso (tarpeeton!?) pussillinen... Kerrothan joskus, mitä keksit ottaa talteen?

      Poista
  5. Minäkin irrottelen poistoon menevistä vaatteista kaiken käyttökelpoisen. Kymmenen samanlaista nappia on ihan hyvä määrä, jos innostut neulomaan villatakin. T Saukkis

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kymmenen on harvinainen nappisaalismäärä ja varsinkin, kun napit ovat hyvän kokoisia ja TURKOOSEJA!! ♥ Harmittaa vähän, etten ratkonut niitä turkooseja vetoketjuja, mutta siihen, että olisin MAHDOLLISESTI käyttänyt ne, olisi ihan varmasti kulunut vuosia. Jos olisin käyttänyt sittenkään...

      Poista
  6. Hyvä, että joku muukin! Siis noita "vermeitä" vaatteista irrottelee. ;) Mulla tosin itsellä ei pahemmin ole kuin sellaisia vaatteita, missä ei edes nappeja tai muita löydykään, vetskareita kyllä, mutta niiden irroittelemiseen en lähde, koska EN vetoketjuja enää nykyisin vaihtelekaan. Pitäisi kyllä, kun monet muutoin hyvät ulkoilutakit ovat vielä menossa mukana silleen "liehuna", kun niitä ei voi laittaa kiinni rikkinäisen vetskarin takia. Noh, eipä ne vanhat vetskarit toisissa vaatteissa välttämättä toiseen edes sopisikaan... Miesten paitojen nappeja mulla on melkein yksi kenkälaatikollinen, niitä kun ei pahemmin tule käytettyä mihinkään, lopulta. Niitä on vain kiva hypistellä välillä. Lapsenlapset käyttävät "aarrearkkuna" - kultarahoja (vaikka ovat pääosin valkoisia). <3

    Mikä ihana yhteinen hetki tulossa! Kyllä ne lasten kanssa olemiset ja jutustelut ovat tosi tärkeitä! Ja nyt on taatusti paljon puhuttavaakin, kun on uutta menossa mukana! <3 Nauttikaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Saas nähdä toteutuuko tapaaminen, sillä ripottelee vettä? Vaihtoehto on sekin, että vien Pojan syömään. Nyt taitaa olla menossa "SYÖ12" -päivät? Pitääpä ottaa selvää.
      Minulla on toppatakki, josta on vetoketju rikki. Toimii 'tupakkatakkina'. Tiedän, etten saisi vaihdettua vetoketjua siihen tai mihinkään muuhunkaan. Ompelukonekin on vielä "piilossa", kunnes saan (saisin) raivattua lisää... Jossain on iso pussillinen nappejakin, ja rasiallinen näkyvillä. Ne ei lopu elinaikanani!

      Poista
  7. Nuo napit voisi laittaa vaikka koristeeksi piristämään jotain vaatetta, vaikka ei varsinaisesti tarvitsisi napittaakaan 🙂
    Mun äiti, sota- ja pula-ajan elänyt otti KAIKEN talteen myös vaatteista, ja loput leikkasi matonkuteeksi. Hän antoi mulle nappilaatikkonsa sitten kun ei enää itse kyennyt tekemään käsitöitä. Sieltä löytyi mm tuttuja nappeja mun lapsuudesta, jotka muistin mekoista ja villatakeista 🥹 Nappeja on edelleen vaikka kuinka paljon.

    Kivoja yhteisiä hetkiä sulla ja pojalle, ja pojalle menestystä opintoihin ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Välitän terveisesi! ♥
      Äiti teki myös noin. Sota- ja pula-ajan elänyt hänkin. Napit, ommeltavat nepparit ja vetoketjut. Isä keräsi talteen kengännauhat. Kotia tyhjentäessä niitä nauhoja löytyi PALJON!

      Poista
  8. Kreikkalainen jukurtti mansikan tai mustikan makuisena, tai Kalinka menevät minulla puuron päälle, jota syön useimmiten iltaisin. Aamuuni ei puuro mahdu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole koskaan kokeillut puuroa jogurtilla, mutta miksipä ei. Nyt on nälkä, mutta odotan Pojan yhteydenottoa - haluaisin mennä kanssaan syömään jonnekin!

      Poista
    2. Isän äiti söi riisipuuronsa piimällä. Mieti sitä =O

      Poista
    3. Tuli mieleen mummo (äidinäiti), joka vei minut joskus joillekin Karjala-päiville ollessani lapsi. Siellä tarjottiin happamalle maistuvaa riisipuuroa. Ei sopinut lapsen suuhun, mutta lienee se ollut jotain perinneruokaa?

      Poista
    4. Töissä vuosia sitten yksi mies laittoi aina kaurapuuroon piimää. Siitä nyt sovelsin tämän jukurttivaihtoehdon, joka on ihan täydellinen!

      Poista
    5. Tuttu mies (MP) laittaa toisinaan puuron päälle paistamansa kananmunan. Maistoin kerran ja oli ihan ok. 😏

      Poista

Kiitos kommentistasi!