Poncho Täti A:lle

Huomenta.

Olipas eilen töistä tullessa varsin erikoinen sää: aurinko paistoi ja satoi lunta!? Hieman erikoiselta tuntuu, että Lapissa oli ollut eilen liki 30 astetta pakkasta ja Etelä-Suomeen lupaillaan huomiselle jopa +10 astetta. Melkoiset erot.

Töissä tein ensin puolisen tuntia muuta hommaa, mutta yksien paperien loppuessa vaihdoin omatoimisesti vanhaan tuttuun täppäykseen, jota niin monet tekevät. Piti oikein töiden jälkeen etsiä blogista, milloin tein tätä samaa hommaa. Ainakin heinäkuussa 2021. Heh heh, tein silloin näemmä työaikana 500 kpl, kun eilen vajaassa ajassa 600 kpl. En minä niitä muuten laskisi, mutta lehtiset ladotaan 50 kappaleen pinoihin. Helppo laskea. 😄

Silloin aiemmin pienet pyöreät tarrat olivat arkeissa. Nyt ne ovat pötkössä ja rullalta ne on näpsäkämpi ottaa. Näitä on vielä ihan hirveän paljon! Eilen oli taukotilaan laitettu lappu, että tänään on 10:30 aikaan on "jokaiselle tarjolla pientä purtavaa". Ei siis kannata tehdä eväitä mukaan.

Sain illalla valmiiksi ponchon. Ajatuksena on antaa se Täti A:lle syntymäpäivälahjaksi, kun hän täyttää juhannusviikolla 97 vuotta. Toisaalta tekisi mieli viedä se vaikka jo huomenna. Naisella on entuudestaan vastaava, mutta se on jo aika rispaantunut. Käsittääkseni sillä on tunnearvoa.

Piti ottaa huomioon, että nainen on huomattavasti lyhyempi kuin minä. Lanka on Novitan Lehtoa ja sitä kului 183 grammaa.

Kappas, käsinpesu. Tuskinpa tuota tarvitsee pestä usein - kunhan tuulettaa joskus parvekkeella.

Tämän postauksen väri olisi voinut olla ruskea, heh. Illalla roskia viedessä poimin sieltä mukaan otettavaksi jätetyn kukkaruukun. Ei se nätti ole, mutta sopiva juurtuneille tulilatvoille. Pesen sen töistä palattuani, ja jospa saisin laitettua samaan syssyyn ne pistokkaat multaan...

Heräsin taas ennen kuutta. Maa on paikoittain valkoinen, mutta asfaltit näyttäisivät olevan sulia. Kello on vasta muutaman minuutin yli seitsemän, joten menen kahdeksaksi töihin.

 - Hassua, MTV3:n aamu-uutisissa haastateltiin juuri katupölyyn liittyen jalankulkijoita. Yksi heistä oli kirjailija Anja Snellman.

Satoiko teillä lunta?