Tahdon toivottaa kaikille

OIKEIN HYVÄÄ JA RAUHALLISTA JOULUA!

Syökää hyvin, nauttikaa seurasta, 

poltelkaa kynttilöitä, luokaa muistoja...

T. Stansta

Yksi yö vain jouluun on...

Tänään pelataan joulun viimeinen kinkkubingo.

Eilinen karaoke sujui ihan hyvin. Miten muutenkaan, heh. Porukkaa oli suhteellisen niukasti, mutta laulajia riitti koko ajan. Vain pari asiakasta (tuttuja) kyseli mitään kasvoistani. Mikähän siinä onkaan, että 'tapoihin' kuuluu epäillä selitystä liukastumisesta?

Kahdeltatoista alkaa tämän joulun viimeinen kinkkubingo. Kuvan harmaasuolattu potkallinen juhlakinkku on jo sulanut. Toivottavasti paikalle ilmaantuu mukavasti pelaajia. 

Ainakin me saamme Tupon kanssa muutaman siivun itse voittamastani kinkusta. Pitääkin muistaa ottaa viimevuotinen (pieni lasinen) sinappipurkki mukaan. Se piti palauttaa jo aikaa sitten. Nyt ko. henkilö ei kuulemma ole ehtinyt töiltään tekemään itse sinappia. Samalla vien puolisolleen kerän lankaa 'palkaksi' siitä sinisestä hätäapulangasta, jonka sain F.C. Bayern München-tölkkilapaseen.

Äidin paketti oli mennyt perille. Poikani ja vaimonsa sukat sain pääteltyä ja paketteihin, mutta niistä lisää joulun jälkeen.

Meinaan käydä kaupassa bingon jälkeen. Tänä jouluna ostan vain juuri sen mitä me kaksi syömme. Ostan valmiit peruna- ja porkkanalaatikot (tuunaan kermalla) sekä varmaankin sieni- sekä punajuurisalaattia. Pitää muistaa laktoositon täysmaito riisipuuroa varten. Olisi toki ollut mukavaa jos olisin saanut tehtyä jotain itse, mutta minimillä mennään.

 Rauhallista neljättä adventtisunnuntaita!

MukkelisMakkelis

Nyt hatuttaa hitosti!

Sain vietyä äidin paketin postiin keskiviikkona. Matka jatkui Mamman luo ja tein siellä joulusiivouksen. Sitten 'maisteltiin vähän' viiniä ja kotimatkalla liukastuin. Naamalleni. En tietenkään laita kuvaa tänne (EDIT. laitanpa), mutta voin kertoa, että oikea poski on pahoilla naarmuilla kulmakarvoista melkein leukaan ja turvonnut. Silmä on lilan kirjava ja melkein umpeen turvonnut. Särkee.

Tottakai osaan olla tyytyväinen siitä, että silmä on tallella, hammasproteesi ei hajonnut, haavat ovat pintanaarmuja, huulet (ja pää) ovat ehjät ja ja ja... Pikkurilli ja joku kylkiluu taisi saada myös osumaa. Vaatteet säilyivät ehjinä mitä nyt takissa on vähän verta.

Viimeiset sukat ennen joulua ei ota onnistuakseen, mutta kun lähetin kuvan kasvoistani sukkien tilaajalle, hän ymmärsi, että kutominen ei nyt oikein suju.

Ja hitto, minulla on huomenna illalla karaokevuoro ja sunnuntaina joulukuun viimeinen kinkkubingo. Eikä tuuraajaa. Pitäisiköhän kirjoittaa valmiiksi lappu: "liukastunut, ei hakattu!" ja laittaa se laitekopin kylkeen?  
Harmittaa hitokseen! 😰

Ei tässä mikään joulutorttujen paistaminen kiinnosta. No, huomenna voi tuntua toiselta. Imellettyä perunalaatikkoa haluaisin kuitenkin tehdä. Kinkkusiivuja saadaan varmaan sunnuntaina bingossa.

Ja nyt lopetan tämän jupinan ja poistun sohvalle päättelemään Poikani sekä vaimonsa sukat. Ne aion saada paketteihin, jotta voin pyytää Poikaani noutamaan ne sitten kun hänelle sopii.

Tällaista joulun odotusta...

Joulubuffet laivalla

Että minä(kin) söin!!!

Vietettiin rennosti perjantai (14.12.) päivää. Pääasiassa hytistä ja sen antimista (ja ehkä toisistammekin..) nauttien.

Laiva lähti paluumatkalle. Mainittakoon tässä, että joka risteilyllä on ainakin yksi tuttu. Nyt hän oli opettajani Amiedusta vuodelta 2012. Muisti minut.

Sain Tupon mukaan karkkibingoon. Ei hän kyllä osallistunut, mutta en minäkään mitään voittanut. Bingo oli tällä kertaa pubissa, joka oli täynnä häärääviä lapsia.

Katsokaa tuota lukon sijaintia... 😆

Istahdahan hetkeksi tuohon tuoliin sillä sen jälkeen SYÖDÄÄN!!!

Klikkaa kuvaa jos haluat katsoa tarjonnan tarkemmin.

Minun ensimmäinen lautanen...

Olimme MUKA puhuneet Tupon kanssa etukäteen miten tekisimme ruokien suhteen. Hah.

Tupon ensimmäinen lautanen...

Ja pah. Muka kylmistä alkuruoista vain vähän mätiä, smetanaa, sipulia ja EHKÄ vähän muuta. Kaksi edellistä kuvaa jo todistaa, että ei se niin mennyt.

Meidän ensimmäiset lautaset...

Buffetiin kuuluu juomat, joten otimme viiniä.

Minun lämmin lautanen...

Niin sanottujen kylmien alkupalojen (uuh) jälkeen siirryttiin lämpimiin ruokiin, mutta toki oli haettava lisää hyvää mätiä lautaselle. Ja...

Tupon lämmin lautanen...

Tarjolla oli lappilaiselle rakasta poronkäristystä kinkun viereen.

Ja "ihan vaan vähän", uuh.

Eipä siinä kaikki; kuvassa Tupon santsilautanen, itse hain perunalaatikkoa sekä kinkkua, uuh.

Ja jos ei muka ollut kolmen täyden lautasellisen jälkeen jo täynnä...

...niin Stansta päätti maistella vähän juustoja.

Niitä sai pipareiden kera.

Ja jottei olisi jäänyt "koko rahalla syömättä", niin käväisin hakemassa vielä sorbetteja. Vanilja oli hyvää, mutta omena-kaneli maistui mantelimassalta. Se taisikin olla ainoa mitä jätin syömättä. Uuh.

Taisi Tuppokin syödä tarpeeksi kun jälkkärit jäivät noin vähiin?

Pari kuvaa otin ihan Vanhaa rouvaa varten...

Syö silmilläsi ja niin te muutkin voitte tehdä, olkaa hyvä! 😀

En ehkä koskaan ole syönyt itseäni noin täyteen!!! Lähes juoksin hyttiin enkä tiennyt mitä tapahtuu. Mitä tapahtui, oli se, että nukuin ISON vatsani vieressä KUUSI tuntia!!! Heräsin aamuneljältä ja kudoin Poikani sukan valmiiksi ennen terminaaliin saapumista. Uuh.

KIITOS ja Hyvää Joulua Tuppo!!! 💖

Aamu Tukholmassa

Ihana herääminen, ja ajoissa.

On yksi risteilyn nautinnoista herätä ajoissa ja hyvällä mielellä. Näin tehtiin.

Lähdettiin aamutoimien jälkeen aamubuffet'ia kohti.

Vaikka en niin syömisestä pidä (anteeksi Vanha rouva!), niin onhan se luksusta mennä noukkimaan niitä mistä pitää.

Olen kai jo niin 'kokenut konkari', että osaan valita oikein. Söin kaiken. Ja vähän lisää.

Jälkiruoaksi nappasin vain hedelmiä.

Tuppo pitää huolen makeammista vaihtoehdoista.

Aamupalat nautittuamme Tuppo jatkoi (yllätys?) nukkumista ja minä (yllätys?) kutomista.

Oma nautintonsa sekin. Molemmille.

Tällä kertaa emme menneet maihin ollenkaan.

Vastahan me tallustimme siellä pari viikkoa sitten.

Sää oli kyllä ihan hyvä.

Ei ollut kylmä eikä tuullut.

Ei vain keksitty syytä lähteä tällä kertaa kävelemään.

Vielä tulee yksi postaus reissusta ja sitten siellä on RUOKAA.

Jaksatteko?

Ja TAAS Tukholmassa!?

Tämä oli meidän joululahja Meille!

Hankittiin se parempi hytti ja ruokia (niistä seuraavalla kertaa) etukäteen myös. Laiva oli sama kuin pari viikkoa aiemmin eli Viking Line'n M/S Gabriella.

Viimeksi kerros oli seitsemän, nyt yksitoista.

Kyseiseen ylimpään kerrokseen ei pääse ilman hyttikorttia eikä sinne mene kolmesta hissistä kuin yksi. Meidän hytti sijaitsi heti kuvassa näkyvän pylvään vasemmalla puolella. Ikkunaton, mutta eihän sieltä näkymiä olisikaan ollut tähän aikaan vuodesta aamua lukuunottamatta.

"Pakollinen" kuva hyttinumerosta.😅

Tällaisessa hytissä (B2X Inside premium) olemme olleet kerran ennenkin.

Tämä hytti on tilavampi ja sieltä löytyy ns. seurustelutila.

Onhan tuo luksusta verrattuna niihin pieniin neljän hengen hytteihin, joissa on kerrossängyt.

OranssiPallo pääsi jälleen esittelemään paikkoja.

Vessa oli tuplasti suurempi kuin edellisellä kerralla.

Suihkutilakin oli kaksi kertaa suurempi kuin edellisellä kerralla. Olin jo etukäteen päättätänyt hyödyntää sen. Lue: olin ottanut mukaan shamppon, hoitoaineen...

Se vaan on jotenkin niin ihana tunne käydä suihkussa, pukea verkkarit ja laittaa villasukat ja...

...käydä kiinni hintaan sisältyviin baarikaapin antimiin.

Otimme Tupon kanssa lasilliset kuoharia. Mainittakoon tässä, että hytin etu on myös lasisiset juomalasit muovisten lisäksi.

Minä aloin kutomaan Pojalleni sukkaa.

Samalla katsoimme Lucia-tapahtumaa Helsingin Tuomiokirkosta.

Tuppo on "Tapparan miäs", joten tottakai katsoimme kun Jutilan paita 'jäädytettiin'. Samalla söimme iltapalaksi Sub'in patongit -niinkuin aina, nam.

Myöhemmin illalla kävimme katsomassa Reino Nordin'ia. Molemmat toivoimme, että yllättyisimme positiivisesti. Niin ei käynyt.

Jopa laivan bilebändi (en muista nimeä) kuulosti mukavammalta.

Menimme kohtuulliseen aikaan nukkumaan, jotta nousimme ajoissa aamupalalle.

Siitä jatkan seuraavaksi...