Oliko se Kristiina K., joka..?
Tässä taas yötä valvoessa ja kuunnellessani veden napsumista ikkunapeltiin ajattelin minäkin katsoa, mitä vuosi 2016 sisälsi.
Tammikuussa olin vielä onnellisesti parisuhteessa. Tupolle terkkuja! 💕
Maaliskuussa olin näemmä yhtä ahdistunut kuin nyt. Kuvassa talo, jossa asuin Rovaniemellä 2-11 -vuotiaana. Voisin peruuttaa sinne? Niihin vuosiin?
Toukokuussa tuli puhelu, jossa kerrottiin rakkaan ex-vuokralaisen menehtyneen Thaimaassa. Piti palata Suomeen samana päivänä noutamaan minut sinne synttärireissulle. Hänelle, isälle ja äidille on tatuoidut linnut olkapäässäni. 💘
Kesäkuussa kävimme Tupon sekä parin tyttärensä kanssa Vallisaaressa, joka oli juuri avattu eka kertaa yleisölle.
Mitäs sitten elokuussa? Äkkilähtö Rovaniemelle ja "Asemalla näytti olevan tasan yksi vastaantulija ja hän oli äiti". Kuinka ikävä!!! 💗
Olin siis Alanyassa sairaalassa eikä kukaan ollut näemmä silloin kommentoinut mitään.... 😢
Mitä lokakuussa? Ööh, perhana - onko tästä jo kymmenen vuotta, kun Outi nukkui pois? On. Olipa "kiva" vuosi?? 😪😰 Isä, ex-vuokralainen ja Outi.
"Toiset etsii tikapuita taivaaseen..." Tää alkoi soida korvamatona. Eipä sillä, Leevi and the Leavings on ehkä elämäni pisimpiä rakkauksia. Kun en osaa laulaa enkä soittaa, sanoilla on iso merkitys.
VastaaPoistaOnpas sulla nyt vuorokausi vinksallaan! Jospa se itsekseen pikkuhiljaa korjaantuisi, kun mennään valoa kohti? Eilen havaitsin pikkulintujen sirkutuksen, tervetuloa kevät!
-@
Linnut huomannut minäkin. Joo, just koitan asennoitua pistämään pään tyynyyn... 😢 Ärsyttää, kun ahdistaa ja ahdistaa, kun ärsyttää. Nousen "joskus"....
PoistaMukava muistelu vaikka monta surullistakin kuukautta vuoteen mahtui.
VastaaPoistaTikkaita ei pidä nousta yksikseen vaan jonkun tukemana !
Minähän en tikkaille nouse enää ollenkaan!! Muuten voisin "nousta" pikkuhiljaa...
PoistaSä osaat hyvin käyttää bloggerin tilastoja, kun mä en ymmärrä niitä lainkaan. Muuttuvat vauhdissa niin, etten vain tajua, miten ne toimii. Luetuin voi muuttua päivässä monta pykälää alaspäin, että johonkin niitä lukuja sitten yhtäkkiä häviääkin?! Ja kommentteja en ole tsekkaillut määrinä, käytän vain kommenttitoimintoa siihen, että huomaan kaikki.
VastaaPoistaSulle tulee niin monta kommenttia aina, etten yhtään ihmettele, jos joku jää joskus välistäkin. <3 Itsellä ei ole tätä ongelmaa.
Josko se kevät alkaisi pikkuhiljaa koittaa, siellä Stanstan sielussakin! <3 Toivon!
Kiitos Minz! ♥
PoistaTilastot, ööh, kun kirjoitan postausta, niin siinä näkyy kirjoitettujen määrä. Klikkaan kommentteja, niin siellä niiden. Sivun selausmäärä näkyy blogin alareunassa. En ole vuosiin muuten seurannut.
No, katohan! =D Kiitos! <3 Mä olen aina mennyt tilastoihin, ja sen tiedot muuttuvat koko ajan. MUTTA huomasinpa TÄNÄÄN, että siellä on valikko, mistä voi ajankohtia määritellä! Taitaa olla oletuksena viimeisin viikko aina, eli siksi ne luvut muuttuvat siellä. Kuka niitä ikivanhoja postauksia enää kävisikään katsomassa?
PoistaSelausmäärää suoraan omassa blogissani ei edes ole, ei edes alareunassa. Mutta noh, en minä sitä siellä niin kaipaakaan.
Keväiseltä keli nyt tuntuu, kun lumi sulaa vesisateessa vauhdilla (aamujäitä täytyy kyllä varoa, yöllä menee pakkaselle yhä). Linnutkin jo laulelevat kovasti! <3
Vielä piti mennä kurkkimaan tilastosivua. Ymmärrän kaksi ensimmäistä "riviä". Siinä toisen rivin ensimmäisenä näkyy sivun näyttöjen kokonaismäärä! Itsellä liki kaksi miljoonaa!? Päivittäiset kävijämäärät näkyy mm. tekstit-sivulla jokaisen postauksen kohdalla viimeisenä. Niitä seurailen kyllä ihan mielenkiinnosta. Välillä kannattaa mennä kommenttisivulle ja klikata "kaikki", niin näkee, jos kommentteja on mennyt roskakoriin, josta 'normaalit' voi julkaista ja tarpeettomat poistaa.
PoistaKävin juuri polttamassa PÄIVÄN ENSIMMÄISEN tupakan (!) ja kurkin samalla miltä jalkakäytävät näyttää. Puoliksi sulaneita. En ole liikkunut viime sunnuntain jälkeen...
Onpa ollut kyllä aikamoinen vuosi! Ja edelliseen postaukseesi; minusta on tullut niin meluherkkä, joten ymmärrän täysin ärtymyksesi. Ja sitä edelliseen, hoitakoon karma niin tuskallisesti kuin vain mahdollista, ei mitään armoa tuommoisille!! Raivostuttaa! Perkele!
VastaaPoistaHalauksia sinulle ja voimia sydämeni pohjasta, Oili ❤️
Kiitos paljon, Oili! ♥
PoistaAkka voinee hyvin, kun vankimiehensä taisi päästä TAAS vankilasta pois. Vuosi 2016 oli hankala, mutta eipä senkään jälkeen juurikaan helpompia ole näkynyt. Toivon, että tuleva kevät toisi monella tapaa helpotusta!!
Onpa ollut raskas vuosi, kun niin moni läheinen on menehtynyt :(
VastaaPoistaJep. Silloin ja sen jälkeenkin.
PoistaOlkoon tämä vuosi parempi 🫂❤️
VastaaPoistaNäin toivomme!! ♥
PoistaMukava muistelu. Paljon tapahtuu vaikka luulee ettei mitään erikoista tapahdu koskaan.
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua sinulle
Kiitos ❣️
Poista